Soitinesittely

Alttoviulunsoiton sopiva aloitusikä on 5-11 vuotta, mutta myös sitä vanhemmat voivat aloittaa alttoviulun soittamisen. Alttoviuluja on eri kokoisia ja opettaja valitsee sopivan koon oppilaalle.

Alttoviulu on viulua vähän isompi, äänialaltaan viisi sävelaskelta matalampi jousisoitin. Alttoviulussa on samat kielet kuin sellossa, mutta oktaavia korkeammat. Alttoviulun ääni on pehmeä ja tumma sävyltään.

Perustekniikka on lähes sama kuin viulussa. Siinä tarvitaan hieman enemmän fyysistä voimaa ja sävelten välit ovat leveämmät kuin viulussa.

Yhteismusiikki aloitetaan aika pian harrastuksen alkaessa.

Soittimen toinen nimi eufonium tulee kreikasta ja tarkoittaa kauniisti soivaa, joka kuvaakin hienosti baritonitorven ääntä. Baritonitorvi sopii kaikille muusikon aluille, tärkeintä opinnoissa on motivaatio ja se, että kokee soittimen äänen mieleisekseen.

Harmonikan opiskelun voi aloittaa jo alle kouluikäisenä, soitinhan kasvaa soittajan mukana. Ohjelmisto on erittäin monipuolinen alkaen lastenlauluista, kansanmusiikista, Bachin teosten ja virtuoosikappaleiden kautta aina nykyaikaiseen klassiseen musiikkiin. Harmonikkaa soitetaan niin soolona, pienemmissä kokoonpanoissa kuin orkesterissakin.

Kantele on kaunisääninen kielisoitin ja sillä pystyy jo opintojen alkuvaiheessa soittamaan kauniilta kuulostavia kappaleita. Se on ‘korvaystävällinen’ soitin opintojen alussakin eikä harjoittelu häiritse myöskään naapureita.

Opinnot aloitetaan niin sanotulla isolla kanteleella (koti- tai konserttikanteleella) ja opintojen edetessä tutustutaan myös pienkanteleiden ja muiden kanteleiden soittotyyleihin.

Valkeakosken musiikkiopiston kanteleensoiton opetus on taidemusiikkipainotteista, mutta soitetaan monipuolisesti myös muuta musiikkia oppilaan mieltymykset huomioiden.

Kuka tahansa voi alkaa soittamaan kanteletta eli siihen ei ole mitään erityisvaatimuksia, pelkkä innostus soittamiseen riittää. Myöskään aloitusiällä ei ole väliä. Soittoa kuitenkin helpottaa se, ettei ole kovin yliliikkuvat nivelet.

Soitinhankinnassa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, seinällä roikkuva papan tekemä perintökantele ei välttämättä ole enää soittokuntoinen. Hyvä kantele maksaa jonkin verran, mutta nykyisissä hyvissä soittimissa arvo vain nousee. Käytettynä on myös mahdollista saada hyvä soitin, mutta paljon on romuja liikkeellä kalliillakin hinnalla.

Kitara on kielisoitin, jota soitetaan näppäilemällä kieliä. Ääntä vahvistaa akustisessa kitarassa kaikupohjana toimiva runko, sähkökitarassa vahvistin. Kitarassa on yleensä kuusi nailon- tai teräskieltä, joita soittaja voi näppäillä sormillaan tai plektralla. Äänen korkeus riippuu paitsi kielestä, myös siitä, miltä kohdalta soittaja painaa kieltä otelautaa vasten. Soinnut saadaan aikaan soittamalla kerrallaan useampaa kuin kahta eri taajuudella soivaa kieltä. Kitara on pääsoitin monessa musiikkityylissä.

Klarinettia voi aloittaa soittamaan nykyisin pienemmällä taskuklarinetilla jo 6-7 vuotiaasta lähtien. Isommat voivat aloittaa normaalikokoisella klarinetilla suoraan. Käsien ja sormien pituudesta riippuu kummalla on parempi aloittaa. Etummaisten hampaiden vaihtumisaika on hieman haastava, muttei mahdoton jakso. Monen oppilaan kanssa on silloinkin soitettu.

Taskuklarinetissa on nokkahuilun sormitukset, mutta klarinetin suukappale. Taskuklarinetista vaihdetaan normaalikokoiseen myöhemmin. Musiikkiopistolla on vuokrattavissa normaalikokoisia klarinetteja soittoharrastuksen alkutaipaleelle. Koska taskuklarineteissa ei ole huoltokuluja, sen saa lainaan ilman vuokraa. Tärkein edellytys klarinetinsoiton aloittamiseen on, että oppilas haluaa oppia.

Klarinetissa on kaunis pehmeä ääni. Sillä voi soittaa todella monenlaista musiikkia ja aika nopeasti pääsee alkuun niin, että voi jo soittaa esimerkiksi helppoja lastenlauluja. Vähitellen mahdollisuudet erilaiseen ohjelmistoon laajenevat siitä rajattomasti.

Kontrabasso on jousisoitinperheen suurikokoisin soitin, jonka ääniala on matala. Kontrabassoa soitetaan siten että soitin on pystyasennossa ja nojaa soittajaan.

Kontrabasson sopiva aloitusikä on 7-9 vuotta, mutta myös sitä vanhemmat voivat aloittaa kontrabasson soittamisen. Kontrabassoja on eri kokoisia ja opettaja valitsee sopivan koon oppilaalle. Kontrabasson soitossa oppilaan ei tarvitse olla erityisen voimakas tai kookas.

Klassisen musiikin lisäksi kontrabasso soveltuu kevyeen musiikkiin, kansanmusiikkiin ja jazz- musiikkiin.

Kontrabasso on orkesterin kivijalka ja yhteismusiikki kuuluu asiaan aika pian harrastuksen alkaessa.

Käyrätorvi on vaskisoitin joka polveutuu eläinten sarvista valmistetuista merkinantotorvista, 1500- 1800 lukujen metallista valmistettujen silmukaksi taivutettujen metsästystorvien kautta nykyaikaiseksi hyvin monipuolisesti käytetyksi orkesteri- ja soolosoittimeksi.

Soittimella on F-vireisessä perusmuodossaan mittaa noin 3,7 metriä, ja sen venttiileitä käytetään vasemman käden sormilla oikean käden ollessa soittimen kellossa säätämässä äänenväriä sekä viritystä. Ääni syntyy kuten kaikissa vaskisoittimissa huulia pöristelemällä soittimen suukappaletta vasten.

Vaikka käyrätorvi on nimetty yhdeksi vaikeimmista soittimista maailmassa, on useimmille äänen saaminen torvesta helppoa mikäli olet leikkinyt autoa, traktoria, formulaa jne huuliasi pöristämällä. Sävelkorkeuden eli eri sävelten löytäminen on sekin kohtuullisen helppoa mikäli osaat laulaa tai viheltää lauluja, ja muistat suunnilleen ne samanlaisina joka kerta. Mutta ei hätää ellei nämä asiat suju valmiiksi. Niitä voidaan harjoitellen kehittää mikäli oppilaalta halua löytyy.

Käyrätorvia käytetään sinfoniaorkestereista ja puhallinorkestereista, erilaisissa kamarimusiikkiyhtyeissä ja soolosoittimena kaikissa musiikkityylilajeissa klassisesta musiikista jazzin ja viihteen kautta heavy metalliin. Nykyaikaista elokuva ja pelimusiikkia ei ole ilman käyrätorvien sointia, saundia. Kuuntelepa esimerkiksi Star wars elokuvasta Main Theme tai Princess Lei’s theme.

Käyrätorven hankintahinta on suhteellisen kallis. Aloittelijan ns. yksinkertainen F-torvi maksaa n.700- 2 500 euroa. Ammattilaisten ja aktiivisten harrastajien soittimet maksavat noin 3 500-10 000 euroa. Tästä syystä Valkeakosken musiikkiopistolta voi vuokrata edullisia soittimia harrastuksen ensimmäisinä vuosina. Oman soittimen hankinta tulee yleensä ajankohtaiseksi murrosiän jälkeen.

Sopiva aloitusikä käyrätorvella on 6-10 vuotta. Soittimia on erikokoisia joten pienikokoisillekin löytyy sopivankokoinen käyrätorvi.

Laulua voi opiskella klassisessa musiikissa  ja rytmimusiikissa 14 vuotta täyttäneet laulajat.

Katso rytmimusiikkilaulun esittelyvideo

Lyömäsoittimen ääni syntyy lyömällä kalvoa tai tietynmuotoista kovaa kappaletta. Soittimet voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: 1. ääni synnytetään pingotettua kalvoa lyömällä, 2. ääni saadaan aikaan lyömällä levyjä tai muunmallisia kappaleita joko toisiinsa tai jollain erilaisella kappaleella.

Lyömäsoittimiin luetaan myös suuri määrä soittimia, joita ei lyödä vaan esimerkiksi ravistetaan (marakassi), raaputetaan (pyykkilauta) tai hierotaan (viinilasi).

Jotkin lyömäsoittimet on viritetty tietylle sävelkorkeudelle ja näitä käytetäänkin pääasiassa melodian ja harmonia synnyttämiseen. Monien lyömäsoitinten tuottaman äänen korkeus on kuitenkin epämääräinen ja soiton kannalta merkityksetön.

• marimba
• ksylofoni
• vibrafoni
• kellopeli
• putkikellot

Koulusoittimena monelle tutuksi tulleella nokkahuilulla voi soittaa paljon muutakin kuin “Ostakaa makkaraa”. Nokkahuilulla voi soittaa lastenlaulujen ja muiden tuttujen sävelmien lisäksi monenlaista kansanmusiikkia ja vuosisatojakin vanhaa musiikkia vaikka cembalon kanssa. Myös uusia sävellyksiä nokkahuilulle on toki tehty.

Nokkahuiluja on myös kokonainen perhe: yleisimmän, kirkasäänisen sopraanonokkahuilun lisäksi on olemassa monia isompia ja matalaäänisempiä nokkahuiluja: altto-, tenori- ja bassonokkahuilut. Niihin voi tutustua kun pääsee opinnoissa pidemmälle.

Sopraanonokkahuilu sopii aloitussoittimeksi pienellekin lapselle. Ääniaukot ovat suhteellisen pienet ja sen verran lähellä toisiaan, että 5-vuotiaanakin voi hyvin aloittaa soiton. Taitoja voi kehittää pitkälle nokkahuilun parissa tai nokkahuilua voi toisaalta käyttää myös aloitussoittimena, josta voi kasvaessa halutessaan vaihtaa vaikka johonkin muuhun puhallinsoittimeen, jota ei voi yhtä nuorena aloittaa.

Soittimen vaihdossa nokkahuilun parissa opitusta sorminäppäryydestä ja musiikin peruspalikoiden opettelusta on taatusti hyötyä niin, että uudessa soittimessa opinnot etenevät vauhdikkaammin kuin aivan nollasta aloittaessa.

Nokkahuilu on myös suhteellisen edullinen soitin hankkia omaksi. Jos omaa soitinta ei ole vielä hankittuna, kannattaa kuitenkin keskustella opettajan kanssa siitä, millainen malli ja merkki on paras. Opinnot voi aloittaa myös opiston lainasoittimella.

Piano on monipuolisuudessaan musiikkiopistojen suosituin soitin. Se toimii soolosoittimena, säestyksissä ja yhteissoitossa. Piano voi pauhata kuin orkesteri, mutta sillä voi loihtia myös hiljaisia ja herkkiä sävyjä. Pianolle on sävelletty ja sovitettu valtavasti musiikkia kaiken tasoisille soittajille.

Pianonsoiton hyvä aloitusikä on seitsemän vuoden tienoilla, mutta aiemminkin voi aloittaa ja myöhemminkin ehtii vielä hyvin oppiin mukaan.

Kotiharjoittelu on tärkeä osa soittamaan oppimista. Kotoa tulee löytyä harjoittelua varten piano. Varsinkin opintojen alussa tarvitaan vanhempien tukea ja apua, jotta soittaja oppii säännöllisen harjoittelurytmin.

Omalta opettajalta saa tietoa ja apua soittimen hankintaan liittyvissä asioissa.

Huilu on todella monipuolinen soitin, jolla voi soittaa monenlaisia musiikkityylejä. Se on soittimena suhteellisen edullinen sekä pienikokoinen, joten se kulkee kätevästi mukana. Aiemmin huilut valmistettiin puusta, mutta modernit huilut valmistetaan metallista – huilu luetaan kuitenkin edelleen kuuluvaksi puupuhaltimiin. Huilun ääni muodostetaan puhaltamalla suukappaleessa olevan aukon reunaan.

Huiluja on eri kokoisia, mm. pikkolo ja alttohuilu. Näitä kaikkia soitetaan samalla tekniikalla.

Huilunsoiton voi aloittaa 6-vuotiaasta ylöspäin pienellä huilulla tai nuorempanakin, jos keskittymiskykyä riittää. Sen voi kuitenkin aloittaa myös paljon vanhempana.

Huulten muoto saattaa joskus hankaloittaa soittamista, ja jos se askarruttaa, asian voi tarkistaa ennen opintojen aloittamista soitonopettajan kanssa.

Huilun koko ei muutu soittajan kasvaessa. Huiluun on kuitenkin saatavilla käyräsuukappaleita, jotka lyhentävät huilua, jos soittajan sormet eivät vielä yllä läpille. Uuden alkeishuilun hinta on noin 600€. Pienimmille aloittajille on saatavilla kevyempiä ja edullisempia NUVO-muovihuiluja (n. 150€). Opettaja neuvoo mielellään soittimen hankinnassa. Opistolla on myös muutamia lainasoittimia, joita voi vuokrata korkeintaan kahdeksi vuodeksi.

Saksofoni kuuluu puupuhaltimiin vaikkakin se on valmistettu kokonaan metallista. Se on kaunisääninen soitin joka taipuu monenlaiseen musiikkiin. Sillä voi soittaa niin orkesterissa, pienyhtyeissä kuin soolonakin.

Erikokoiset saksofonit muodostavat saksofoniperheen, josta yleisimmät ovat altto- ja tenorisaksofoni. Useimmiten soitto aloitetaan alttosaksofonilla.

Suositusaloitusikä soittimeen on 8-vuotiaasta ylöspäin, mutta aloitusikää voi joustaa kumpaankin suuntaan soittajan koosta riippuen. Riittävä käden koko ja pysyvät etuhampaat ovat hyvä lähtökohta soiton aloittamiselle. Soittimia löytyy myös pienikokoisemmallekin soittajalle. Saksofoninsoiton voi hyvinkin aloittaa vaikka aikuisiällä!

Opistolta löytyy muutama soitin vuokrattavaksi, mutta hyviä oppilassoittimia saa ostettua alle tuhannella eurolla.

Sello on jousisoitinperheen toiseksi suurin soitin, jonka ääniala on matala. Sellonsoiton hyvä aloitusikä on 6-9 vuotta. Selloja on erikokoisia, ja opettaja valitsee sopivan kokoisen soittimen oppilaalle. Selloa soitetaan istuen ja soittimen pohjassa on piikki, jolla soitin säädetään oikealle korkeudelle.

Heti soiton alkuvaiheessa pyritään aloittamaan yhteissoitto jotta soittoharrastus ei olisi vain yksinharjoittelua. Sellolla voi tulkita monenlaista musiikkia klassisen musiikin lisäksi.

Trumpettia on kutsuttu useasti soitinten kuninkaaksi ja keskiajalla trumpetinsoittajat saivat käyttää hatussa sulkaa ja aterioida kuninkaan pöydässä. Trumpetin ääni on uljas ja kantava mutta tarvittaessa myös pehmeä ja laulava.

Trumpetti kuuluu vaskipuhallinperheeseen sen korkeinta ääntä soittavana sopraanosoittimena. Vaskipuhaltimien soittaminen on soittimista kaikkein lähimpänä laulamista, koska ääni tehdään vain omaa kehoa käyttäen eli suukappaleessa ei ole värähtelevää lehdykkää, kuten puupuhaltimissa.

Trumpetinsoiton voi aloittaa heti, kun on tarpeeksi voimaa noin kilon painoisen soittimen kannatteluun ja hyvä aloitussoitin on esimerkiksi taskutrumpetti tai kornetti. Taskutrumpetteja on opistolla vuokrattavissakin. Soiton voi aloittaa maitohampaat suussa ja hampaiden lähtökään ei tahtia haittaa, korkeintaan muutaman päivän tauon se saattaa vaatia.

Trumpetinsoittajaa tarvitaan ihan kaikenlaisen musiikin esittämiseen – se on soittimena esillä hienoimmissa hetkissä orkestereissa ja sen historia on aina liittynyt tärkeisiin tapahtumiin ja niiden juhlistamiseen – ota torvi käteen ja tule mukaan juhlistamaan!

Tuuba on vaskisoittimista kaikista isoin ja matalaäänisin soitin. Soittimen ääni on sen rakenteesta johtuen hyvin pehmeä ja pyöreä ja vaikka orkesterissa se mielletäänkin bassosoittimeksi, on sen ääni hyvinkin taipuisa. Sopiva aloitusikä on noin 10-vuotta. Pienimmät soittajat voivat tarvittaessa aloittaa baritonitorvella ja siirtyä myöhemmin soittamaan tuubaa. Soittimen voi vuokrata musiikkiopistolta.

Vetopasuuna on siitä erikoinen vaskisoitin, että säveltasoa muutetaan liukuputkella, kun muilla vaskisoittimilla ääniä vaihdetaan venttiileillä. Pasuuna on monipuolinen soitin, jolla voi soittaa niin puhallin-, sinfonia- kuin jazzorkesterissakin. Pasuunan soittamisen voi aloittaa 7-10 -vuotiaana. Soittamisen voi aloittaa myös muovisella pasuunalla, jos soittajan kädet ja voimat eivät riitä metallisen pasuunan soittamiseen. Musiikkiopistolta voi vuokrata soittimen aloittelevalle pasuunansoittajalle.

Viulu on jousisoitinperheen korkeaäänisin soitin. Viulunsoiton hyvä aloitusikä on 5–9 vuotta, mutta myös sitä vanhemmat voivat aloittaa viulun soittamisen. Viuluja on eri kokoja: esim. ¼, ½ ja ¾. Koko valitaan opettajan kanssa. Opettaja auttaa viulun hankinnassa, ja musiikkiopistolta on myös mahdollista saada soitin vuokralle harrastuksen alussa.

Viulussa yhteissoitto aloitetaan yleensä aika pian harrastuksen alkaessa. Se on innostavaa yhdessä tekemistä ja kehittää sävelkorvaa.

Vanhempien tuki on hyvin tärkeää. Varsinkin pienelle lapselle on hyvä, että vanhemmat ovat mukana kotiharjoittelussa.

Viulun soittaminen kehittää hienomotoriikkaa, keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä. Soittoharrastus myös auttaa tunnetaitojen kehittymisessä. Sävelkorva kehittyy harrastuksen jatkuessa. Säännöllinen harjoittelu luo edellytyksiä edistymiselle, tekee soittamisesta palkitsevaa ja luo onnistumisen kokemuksia.