Jätehuoltoviranomainen aloitti keväällä jätehuollon tehoseurannan. Seurannan tavoitteena on saada kiinteistöt, joilla ei ole vielä jätehuoltoa, sopimaan sekajäteastian tyhjennykset asianmukaisesti. Seurannan alussa niin sanottuja liittymättömiä kiinteistöjä oli rekisterissä noin 10 000. Huolestuttavin tilanne oli Hattulassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Tuusulassa. Viimeisimmän rekisteritiedon mukaan jätehuollon ulkopuolella on enää noin 7 500 kiinteistöä.
“Jätehuolto on laitettu kuntoon jo 2 500 kiinteistöllä, eli tässä on otettu valtava harppaus eteenpäin”, jätehuoltosuunnittelija Annika Antila iloitsee.
Jätelain mukaan kaikilla vakituisen ja vapaa-ajan asumisen kiinteistöillä pitää olla jäteastia, jota tyhjennetään säännöllisesti. Jäteastian tyhjennyksiä Valkeakoskelta Keravalle hoitaa kuntien omistama Kiertokapula Oy.
Onnistumisen takana useita toimia
Jätehuoltoviranomainen on lähettänyt kevään, kesän ja syksyn aikana kuukausittain noin sata liittymiskehotuskirjettä.
“Olemme arvioineet Kiertokapulan ja ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa, että sata liittymiskehotuskirjettä kuussa on se määrä, jonka pystymme käsittelemään”, Antila avaa.
Valtavan postitusurakan on tehnyt myös Kiertokapula Oy, jonka asiakaspalvelusta on lähetetty yli tuhat kirjettä. Jos Kiertokapula Oy:n kirjeeseen ei reagoida, jätehuoltoviranomainen lähettää vielä toisen perään. Useimmiten onneksi yksi kirje riittää.
Jos jätehuoltoviranomaisen antamaan päivämäärään mennessä kiinteistölle ei ole sovittu jäteastian tyhjennyksiä, asia siirretään jätelautakunnan kokouksessa valvovalle viranomaiselle eli kiinteistön sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Siirrosta ilmoitetaan kiinteistön haltijalle kirjeellä.
Ympäristönsuojeluviranomainen eli lautakunta voi tarvittaessa käyttää määräyksen tehosteena uhkasakkoa. “Ennen uhkasakon asettamista kiinteistön haltija on jo saanut useamman kirjeen ja ympäristönsuojelusta lähetetään vielä kuulemiskirje.”, ympäristötarkastaja Terhi Laine kertoo.
Tarkoituksena ei ole lähettää kaikille 10 000 kiinteistölle kirjeitä, vaan myös tiedotuksella ja puskaradiolla on tärkeä rooli.
“Voi olla, että esimerkiksi osa mökkiläisistä ei tiedä jätehuollon velvoitteista ennen kuin lukee asiasta lehdestä tai kuulee naapurilta”, Antila pohtii.
Kimpasta pitää muistaa ilmoittaa
Moni kirjeen saanut asukas soittaa ja kysyy asiasta lisätietoja.
“Jotkut soittavat kertoakseen, ettei jätettä synny juuri ollenkaan. Silloin neuvomme sopimaan esimerkiksi kimpan naapurin kanssa”, Antila kertoo. “Jäteastian tyhjennykset on kuitenkin sovittava tavalla tai toisella.”
Toiset taas soittavat ilmoittaakseen, että heillä on ollut jätekimppa jo vuosia naapurin kanssa. Kimpasta pitää muistaa ilmoittaa Kiertokapula Oy:lle.
“Jos kimppa ei ole Kiertokapula Oy:n tiedossa, kiinteistö on meidän rekisterissämme liittymätön”, Antila avaa.
Kimpasta voi ilmoittaa joko sähköisellä lomakkeella Kiertokapula Oy:n sivuilla tai soittamalla asiakaspalveluun. Kimppailmoituksen tekee aina kimpan yhteyshenkilö.
Tehoseuranta pureutuu myös vapaa-ajan asuntoihin
Jätehuollon järjestämisvelvoite koskee myös vapaa-ajan asuntoja. Kaikille vapaa-ajan asunnoille on sovittava jäteastian tyhjennykset mökin käytön mukaan esimerkiksi kesäajaksi, kuitenkin vähintään niin, että jäteastia tyhjennetään kerran vuodessa.
Jos vapaa-ajan asunnolla oleillaan vain vähän, kannattaa sopia jätekimppa jonkun lähikiinteistön kanssa enintään kuuden kilometrin etäisyydeltä. Kimpan kulut jaetaan kimpan sopimalla tavalla.
“Kevättalvi on hyvää aikaa laittaa mökin jätehuolto kuntoon”, Antila neuvoo.
Lisätietoja
Kiertokapula: Kimppa-astia eli yhteisastia
Jätehuoltosuunnittelija Annika Antila, 050 471 7505, annika.antila@hameenlinna.fi
Jätelautakunta Kolmenkierto, 03 621 4197, jatelautakunta@hameenlinna.fi