Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen arkea pidetään monilta osin toimivana ja sujuvana. Huoltajat kokevat henkilökunnan ammattitaitoiseksi ja turvalliseksi, ja erityisesti henkilökunnan läsnäolo ja myönteinen kohtaaminen saavat kiitosta. Moni vastaaja kuvasi henkilöstöä ”ihanaksi” ja lapsen arjen perushoitoa pääosin laadukkaaksi.
Tiedottaminen ja vuorovaikutus keskeisiä kehittämiskohteita
Kehittämistarpeita nousi kuitenkin esiin erityisesti viestinnässä. Osa huoltajista koki, etteivät he saa riittävästi tietoa lapsen päivän kulusta. Myös lapsen vastaanottotilanteet, sijaisten toiminta sekä tiedonkulku henkilökunnan ja huoltajien välillä nousivat esille kehittämiskohteina. Lisäksi huomiota kiinnitettiin tiloihin, lasten valvontaan ja henkilökunnan vuorovaikutustaitoihin.
Lapsen osallisuus toteutuu
Lapsen osallisuuden osalta tulokset ovat pääosin myönteisiä. Huoltajien mukaan lasten tarpeet huomioidaan ja toiminta on monipuolista, ja päivärytmi koetaan pääosin toimivaksi. Kehittämistarpeina mainittiin lasten viihtyminen, yksinäisyyden kokemukset sekä ulkoilun ja talviliikunnan lisääminen.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus pääosin hyvällä tasolla
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden katsotaan toteutuvan hyvin henkilökunnan toiminnassa. Lapset pääsevät osallistumaan tasapuolisesti, yksilölliset tarpeet, kuten allergiat, huomioidaan hyvin. Pientä kehittämistarvetta nähtiin tyttöjen ja poikien kohtelun yhdenmukaisuudessa sekä tiedonkulussa.
Lapsen tuki vaatii lisää resursseja
Lapsen saaman tuen osalta huoltajat arvostavat yhteistyötä ja sitä, että henkilöstö tarttuu lapsen asioihin. Haasteita nähdään erityisesti tuen riittävyydessä nykyisillä resursseilla sekä tiedonsiirrossa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Moni vastaaja toi esiin lisähenkilöstön tarpeen.
Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia hyödynnetään varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämisessä vuosina 2026–2027. Ne tarjoavat tärkeää tietoa sekä vahvuuksista että kehittämiskohteista huoltajien näkökulmasta.