Asukkaiden ilmastotoimet

Yksinkertaisin tapa säästää kodin lämmitykseen käytettävää energiaa ja lämmityskuluja on laskea sisälämpötilaa. Lämmitykseen tarvittavaan energiamäärään vaikuttavat myös ulkolämpötila ja lämmityskauden pituus. Suositeltu sisälämpötila oleskelutiloihin on noin 20–21˚C. Makuuhuoneissa lämpötila voi hyvin olla tätä alhaisempi, noin 18-20˚C. Tällaisissa lämpötiloissa vireystila säilyy hyvänä ja sisäilman laatu on parempi. Myös ikkunoiden ja ovien riittävästä tiivistyksestä huolehtiminen on tärkeää, sillä vetoisuus lisää energiahukkaa ja alentaa viihtyisyyttä.

Ympäristön kannalta on suositeltavaa valita uusiutuvaa energiaa käyttävä lämmitysratkaisu.

Toimia rakennusten energian säästämiseksi ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi:

• Sähkö- tai öljylämmityksen vaihtaminen esim. maalämpöön.
• Ilmalämpöpumpun asennus täydentämään sähkölämmitystä.
• Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän säätö.
• Vedenkulutuksen vähentäminen.
• Jos käytät koneellista jäähdytystä, muista laitteiden käyttö kohdennetusti ja vain sen aikaa, että toivottu lämpötila on saavutettu.
• Lämmön talteenotto.
• Ikkunoiden ja ovien tiivistys.
• Kattorakenteen lisäeristys.
• Yksi aste huonelämpötilassa vastaa viittä prosenttia lämmityskuluissa.
• Käytä kesällä viilennykseen verhoja ja kaihtimia.
• Vastaavasti ota muina vuodenaikoina lämpöhyöty talteen päästämällä auringonvalo sisään.
• Tuuleta yön ja aamun viileämpinä tunteina.

Tietoa rakennusten energiansäästötoimenpiteistä:

Ilmasto-opas: Lämmitys kuluttaa energiaa

Energiatehokas koti: Uusiutuvan energian lämmitysmuodot

Energia-avustus

Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin voi hakea energia-avustusta. Avustusta voi saada kaikenikäisiin rakennuksiin eikä se ole tulosidonnaista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka myös neuvoo avustusten hakemisessa.

Pienempiin energiatehokkuusremontteihin voi hyödyntää kotitalousvähennystä työkustannusten osalta. Verottajan ohjeistuksen mukaan energia-avustuksen saanut kotitalous ei voi saada kotitalousvähennystä samaan hankkeeseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n avustukset

Öljylämmityksen vaihtaminen

Pientalossa asuvalle tarjotaan kolmea vaihtoehtoista tukea öljylämmityksen vaihtamiseen puhtaampaan ja kotimaiseen energiavaihtoehtoon. Aran myöntämien energia-avustusten lisäksi ELY-keskuksilla on tarjolla oma, juuri öljylämmityksestä luopumiseen kohdennettu tuki. Lisäksi öljylämmityksestä luopujille on kohdistettu merkittävä korotus kotitalousvähennykseen tuleville vuosille. Öljylämmityksen vaihtaminen esimerkiksi ilmavesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön kannattaakin tehdä juuri nyt.

Lisätietoa öljylämmityksen vaihtamisesta

Sähkösopimus

Ostamalla alkuperämerkittyä ja uusiutuvaa sähköä jokainen kotitalous voi pienentää energiankulutuksensa kasvihuonekaasupäästöjä. Useat energiayhtiöt tarjoavat uusiutuviin energianlähteisiin perustuvia sähkösopimuksia. Pörssisähkön valinta on myös erinomainen ratkaisu ympäristön kannalta. Sähköä on järkevintä käyttää silloin kun se on tuntihinnaltaan edullista ja sitä tuotetaan Suomessa paljon sekä vähäpäästöisesti. Esimerkiksi omavoiman sähkösopimuksilla Priima-pörssisähkö ja yrityksille tarkoitettu Priimaplus-sähkö on mahdollista päivittää uusiutuvasti tuotetuiksi alkuperälisämaksun avulla.

Tietoa Omavoiman uusiutuvan energian alkuperästä

Omavoiman Priima-pörssisähkö

Sähkölaitteet ja valaistus

Sähkölaitteiden ja valaistuksen osuus kaikesta asumisen energiankäytöstä on lähes 13 prosenttia. Valmiustilaan jätettyjen laitteiden (tietokoneet, televisiot) osuus kodin sähkönkulutuksesta voi olla merkittävä. Valaistuksen ja sähkölaitteiden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää energiatehokkaammilla laitteilla, energiaa säästävillä käyttötavoilla sekä käyttämällä uusiutuvaa sähköä.

Sähkönsäätövinkkejä löydät Kestävät arjen valinnat- osiosta.

Vesi

Huomattava osa asumisen energiasta kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Säästämällä lämmintä vettä säästää myös energiaa.

Kerrostaloasukas kuluttaa Suomessa keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa, kun hyvänä tavoitteena kohtuullisesta vedenkulutuksesta pidetään 100–120 litraa asukasta kohti. Lämpimän veden osuus on kotitalousvedestä keskimäärin 40 prosenttia. Erot kotitalouksien välillä ovat vedenkulutuksessa suuret, mikä johtuu muun muassa elämänvaiheesta, käyttötottumuksista ja kotona vietetystä ajasta.

Tiesitkö, että kahdeksan minuutin suihku joka päivä maksaa sinulle vuodessa noin 300 euroa.

Pienesti tiputtava hana tuo vuositasolla noin 100 euron kustannukset. Sen sijaan uusi tiiviste hanaan kustantaa muutaman euron. Vuotava wc- istuin voi puolestaan aiheuttaa jo yli 1000 euron kustannukset.

Energiatehokas koti: energiatehokas veden käyttö

Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä 20 prosenttia aiheutuu liikenteestä, tästä tieliikenteen osuus on yli 90 prosenttia. Henkilöautoliikenne aiheuttaa tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia. Suomessa tieliikenteen osuus on selvästi EU:n keskitasoa korkeampi. (Tilastokeskus.) Myös Etelä-Pirkanmaalla tieliikenne on yksi suurimpia päästöjen lähteistä. Lyhyistä autolla tehtävistä matkoista luopumalla voi säästää rahaa ja aikaa sekä parantaa omaa terveyttä.

Suosi liikkumisessa pyöräilyä, kävelyä ja julkista liikennettä. Kävely ja pyöräily säästävät rahaa ja lisäksi niillä on useita terveysvaikutuksia ja ne edistävät myös mielen hyvinvointia. Jo puolen tunnin päivittäisellä kävelyllä on merkittäviä terveysvaikutuksia.

Tiesitkö, että pyörä on taajamissa nopein kulkuväline alle seitsemän kilometrin matkoilla? Valitse auton sijasta pyöräily tai kävely aina kun mahdollista, etenkin alle 5 km matkoilla. Rauhallisella vauhdilla tai nousuja ja pysähdyksiä sisältävällä matkalla 5 km pyöräily kestää vain 20-30 min.

Vinkkejä kestävämpään liikkumiseen:

• Suunnittele asioinnit ja yhdistä samalle matkalle useampi asiointi.
• Huomioi myös joukkoliikenteen ja kimppakyytien mahdollisuudet.
• Myös ajotavalla on väliä. Taloudellisella ajotavalla voit vähentää polttoaineen kulutusta keskimäärin 5–15 prosenttia.
• Automatkan voi myös yhdistää joukkoliikennematkaan, jos pysäkille tai asemalle on muuten liian pitkä matka.
• Suosi etätöitä aina kun mahdollista.
• Hyödynnä autojen yhteiskäyttöpalvelua (esim. 24Rent). Yhteiskäyttöauto on auto, josta maksat käytön mukaan sovitulla minuutti-, tunti- tai päivähinnalla, ja jota lisäksesi voivat ajaa muutkin. Yhteiskäyttöautoilu vähentää tutkitusti auton omistamisen tarvetta ja alkuun pääsee vaikkapa korvaamalla perheen kakkosauton yhteiskäyttöautolla.
• Suomalaisten yksityisautot ovat käyttämättöminä keskimäärin 90 % ajasta. (Energialoikka.)

Lisätietoa liikenteen päästöistä: Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja

Motivan ohjeet taloudelliseen ajoon: Taloudellinen ajaminen – älykäs ajotapa

Sähköauton hankintatuesta ja romutuspalkkiosta tukea kestävään liikkumiseen

Uuden sähköauton hankintaan tai pitkäaikaisvuokraamiseen on tarjolla 2000€ arvoinen valtion hankintatuki. Lisäksi uudet sähköautot on vapautettu autoverosta vuoden 2021 lokakuusta alkaen.

Mikäli romutat ennen 31.12.2010 käyttöönotetun autosi ja hankit tilalle uuden auton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikennelipun tai liikkumispalveluita, olet oikeutettu hakemaan Liikenne- ja viestintävirastosta (Traficom) romutuspalkkiota. Hankittavan auton käyttövoimasta riippuen tuki on 1000-2000€. Sähköauton hankintaan voi lisäksi hyödyntää myös sähköauton hankintatuen, jolloin tukisumma on yhteensä 4000€. Sähköpyörä- tai joukkoliikennetuki on 1000€.

Lisäksi työnantajan työntekijälleen antama polkupyöräetu on 1200 euroon asti verovapaata.

Lisätietoa sähköauton hankintatuesta: Traficom, sähköauton hankintatuki
Lisätietoa romutuspalkkiosta: Romutuspalkkio
Polkupyöräetu: vero.fi

Suomalaiset kotitaloudet heittävät vuosittain ruokaa roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkilöä kohti. Toisin sanoen kuusi prosenttia ruoastamme päätyy suoraan roskiin. Suomessa koko elintarvikeketjussa haaskataan jopa 10–15 prosenttia kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta. Hukatun ruoan lisäksi silloin haaskataan ruoan tuotantoon, kuljetukseen ja varastointiin käytetty energia.

Ruoka on yksi suurimmista päästöjen lähteistä kotitalouksille. Eniten ilmastoa kuormittavat tuoteryhmät ovat liha- ja maitotuotteet, jotka muodostavat yhteensä 65 prosenttia keskimääräisen suomalaisen ruokavalion ilmastovaikutuksesta.

Kasvisten käytön lisääminen kannattaa oman ja luonnon hyvinvoinnin vuoksi. Keskimääräinen suomalainen syö vuodessa noin 80 kg lihaa ja lihavalmisteita, kun suositus on 500 g viikossa henkeä kohden. Suosituksen ylärajan mukainen kulutus tekisi vuotuiseksi kulutukseksi noin 26kg. Lihan kulutuksen vähentäminen onkin ratkaisevassa asemassa ruoantuotannon ilmastovaikutuksia punnittaessa. Kulutuksen vähentäminen onnistuu jo pienellä muutoksella; vaihda liha yhtenä päivänä viikossa kasvisruokaan.

Vinkkejä ilmastoystävällisempään ruokavalioon:

• Syö täysipainoista, kasvisvoittoista ja sesonginmukaista ruokaa: suosi kokojyväviljoja, juureksia, perunaa, palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä ja kasviöljyjä.
• Suosi luonnonkalaa.
• Vältä runsasta lihankulutusta.
• Vähennä maidon kulutusta. Kun ruokajuoma vaihtuu maidosta veteen, hiilijalanjälki voi pienentyä jopa kahdella prosentilla vuodessa, mikä vastaa 900 autolla ajettua kilometriä.
• Myös kaurajuoma sisältää kalsiumia. Jos et pidä kaurajuomasta, niin myös esimerkiksi pavut, herneet, pähkinät ja siemenet sisältävät kalsiumia.
• Vältä ”turhaa syömistä” eli liiallista määrää ja viihdykesyömistä (makeiset, virvoitusjuomat, kahvi, alkoholi).
• Suunnittele viikon ruokalista ja osta isompi määrä kerralla – vähennät kaupassa käyntien määrää ja mahdollisuutta heräteostoksiin jotka pahimmillaan päätyvät hävikkiin.
• Älä lähde kauppaan nälkäisenä.
• Vähennä ruokahävikkiä, älä siis heitä ruokaa roskiin. Linkeistä löydät hyviä hävikkiruokareseptejä.
• Lajittele biojäte.
• Hyödynnä kauppojen alennuslaputetut (yleensä -30%) tuotteet. Säästät rahaa ja vähennät hävikkiä.

Huomioi sesongit lähiruuassa

Pääsääntöisesti kotimaiset kasvikset ovat usein parempia vaihtoehtoja, kuin ulkomailta tuodut. Lähiruoassa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon sesongit: talvella ei kannata ostaa suomalaisia kasvihuonetomaatteja tai -kurkkuja, koska niiden kasvatus on ilmastoa kuormittavampaa Suomessa kuin ulkomailla, missä tuontituotteet on voitu kasvattaa avomaalla ilman ulkopuolista energiaa. Silloin hiilijalanjälki on pienempi verrattuna lisäenergialla kotimaassa kasvatettuun. Lähiruoka ei siis ole tae pienestä ilmastovaikutuksesta, sillä kuljetuksen osuus ruoan ilmastokuormituksesta on yleensä erittäin pieni osa tuotteen elinkaarta ja näin ollen myös sen hiilijalanjälkeä. Voi ajatella myös muita tärkeitä asioita ruoassa kuin hiilidioksidipäästöt. Kuten mitä tuotantotapoja haluaa tukea. Joka tapauksessa mikä tahansa kasvis on yleensä ilmaston kannalta hyvä vaihtoehto.

Syö kotimaista satokausien mukaan ja hyödynnä metsien antimet; sienet ja marjat.

Lisätietoa oman ruokavalion ilmastovaikutuksista:

Ilmasto-opas: Ilmastoystävällinen ruokavalio

WWF, ruuan ympäristövaikutukset

Martat, hävikistä herkkua

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen

Sähkölaitteet

Energiatehokkuuden huomioiminen sähkölaitteiden hankinnassa säästää käytönaikaisissa kustannuksissa, jotka voivat olla jopa suuremmat kuin laitteen hankintahinta. Energiatehokkuuden lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota laitteen laatuun, kestävyyteen ja korjattavuuteen. Oikealla käytöllä ja huollolla laitteen käyttöikää voidaan pidentää.

Aina laitetta ei välttämättä tarvitse ostaa omaksi, ellei se tule jatkuvaan käyttöön. Useita laitteita on saatavilla myös erilaisten vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluiden kautta.

Muistilista sähkölaitteen hankkijalle:

• Kiinnitä huomiota kodinkoneiden energiamerkintöihin – joissain laitteissa A-luokka voi tarkoittaa huonointa energiatehokkuutta ja A+++ parasta.
• Mitoita kodinkonehankintasi taloutesi koon mukaan; esimerkiksi suuri pyykinpesukone yksin asuvalle tuhlaa energiaa, kun lapsiperheelle se tuo säästöä.
• Suosi kannettavaa tietokonetta. TV-ruuduista LED kuluttaa vähiten ja plasma eniten.
• Huolehdi vanha laitteesi asianmukaisesti sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyspisteeseen, jolloin arvokkaita raaka-aineita saadaan talteen.
• Ostopäätöksen apuna toimivat myös viranomaisten valvomat energia- ja ympäristömerkinnät, kuten energialuokat, Joutsenmerkki, EU-kukka ja Energy Star.

Lue lisää sähkölaitteiden energiansäästömahdollisuuksista.

Sähkösaunan kiuas on usein kotitalouden suurin yksittäinen sähkölaite ja myös sähkön kuluttaja. Voit vähentää saunomisen sähkönkulutusta seuraavilla neuvoilla:

• Vähennä saunan ilmanvaihtoa, kun aloitat lämmittämisen.
• Lämmitä sauna kerralla koko seurueelle.
• Mene saunaan heti, kun se on lämmin.
• Energiataloudellisin saunan lämpötila on 70–80 °C.
• Sammuta kiuas saunomisen päätyttyä. Jälkilämpö ja ilmanvaihto riittävät kuivattamaan saunan.
• Lisää saunan ilmanvaihtoa, kun lopetat saunomisen.

Puun polttaminen

Oikein käytettynä, puu on hyvä lämmönlähde ja uusiutuvaa, kotimaista energiaa. Puun polttaminen takassa, uunissa tai kiukaan pesässä aiheuttaa kuitenkin pienhiukkaspäästöjä, jotka voivat paikallisesti vaikuttaa ilmanlaatuun hyvin merkittävästi. Vääränlainen puun poltto aiheuttaa runsaasti terveydelle sekä ympäristölle haitallisia hiukkasia, kuten häkää ja hiilivetyjä. Kiinnittämällä huomiota tulisijan laatuun, poltettavaan materiaaliin sekä oikeaan polttotapaan, voidaan polttamisesta syntyviä haitallisia päästöjä vähentää ja polttamisen hyötysuhdetta parantaa.

Puun polttamisen muistilista:

• Polta vain ylivuotista, kuivaa puuta. Älä polta käsiteltyä, kuten maalattua tai painekyllästettyä puuta.
• Älä hävitä jätteitä polttamalla. Pientä määrää paperia tai pahvia voi polttaa sytykkeenä.
• Varastoi polttopuut ilmavasti ja sateelta suojattuna
• Tarkista tuhkaluukku ja poista tuhka tulipesästä ja arinan alta ennen polttoa.
• Avaa pelti ja tarkista hormin veto
• Sytytä päältä! Lado puut väljästi ja laita sytykkeet (mieluiten puutikut tai tuohi) päällimmäiseksi. Jätä tulipesään tilaa noin puolet tai kolmasosa tulipesän korkeudesta. Polta ensimmäisessä pesällisessä pieniä puita.
• Säädä paloilman määrää niin, että puut palavat rauhallisesti. Liian voimakas tai kitulias palaminen tuottaa nokea ja savuhaittoja.
• Lisää uusia puita vähitellen, kun edelliset ovat palaneet hiillokselle.
• Mikäli piipusta tulevan savun väri on väritöntä tai vaaleaa, on poltto onnistunut.
• Sulje pelti vasta kun hiillos on palanut loppuun.
• Muista nuohous kerran vuodessa.

Tehokas tulisijalämmitys, VTT:n ohje.

Kierrätys

Kotitaloudessa syntyvän jätteen määrään voi vaikuttaa hyvin paljon omilla kulutuspäätöksillä. Kulutustottumuksia muuttamalla voi jo etukäteen vähentää jätettä ja tätä kautta säästää arvokkaita resursseja. Tämän lisäksi jätteen huolellinen lajittelu on pieni toimi, jolla omaa hiilijalanjälkeä on helppo pienentää.

Miten vähentää kulutusta?

• Liimaa ei ilmaisjakelua- tarra postilaatikkoon/ -luukkuun ja lue tarjoukset sekä mainokset sähköisessä muodossa.
• Tilaa lehdet yhteisesti naapurin ja ystävien kanssa.
• Vältä turhaa tulostamista ja suosi sähköisiä vaihtoehtoja.
• Osta tavaran sijaan lahjaksi lahjakortteja elämyksiin ja palveluihin.
• Mieti voiko pensasleikkurin tai muun harvemmin tarvittavan koneen hankkia yhteisenä, vaikka naapureiden kanssa, tai onko sitä mahdollista lainata omakotiyhdistykseltä tms.
• Hyödynnä kirpputorit ja netin monet myynti- ja kierrätyspalstat.
• Käytä kirjaston palveluita.
• Vältä kertakäyttöisiä astioita.
• Meillä on maailman puhtain juomavesi, unohda siis ostettavat vesipullot.
• Unohda myös noutokahvi – tai jos haluat kahvin mukaan, voit käyttää omaa vuosia kestävää takeaway-mukia.
• Juoksutatko altaan äärellä vettä pitkään saadaksesi tarpeeksi kylmää juomavettä? Laske juoksuttamisen sijaan vesi kannuun ja säilytä se aina jääkaapissa.
• Vaihda kaukoloma kotimaan lomaan.

Ohjeita kotitalouksien jätteiden lajitteluun:

Biojäte:

• Kyllä: Hedelmien ja vihannesten kuoret, ruoan tähteet, luut, kalanruodot, jähmettyneet rasvat, pienet määrät nestemäistä rasvaa paperiin imeytettynä, kahvin ja teen porot, teepussit, suodatinpaperit, nenäliinat, servetit, talouspaperit, kasvin osat ja kuihtuneet kukat.
• Ei: Nesteitä (rasvat pullossa tai rasiassa sekajätteeseen), biohajoavat vaipat tai terveyssiteet (sekajäte).

Muovi:

• Kyllä: elintarvikkeiden muovipussit, muovikääreet ja tyhjät muovipakkaukset. Pesuaine- ja shampoopullot sekä tyhjät muovipullot, -purkit ja -kanisterit. Huuhtaise pakkaukset, mikäli ne ovat likaisia, mutta älä tiskaa. Irrota korkit ja kannet.
• Ei: Muoviesineet (sekajäte), PVC-muovit (polttokelpoinen jäte).

Pahvi ja kartonki:

• Kyllä: maito- ja mehutölkit (myös alumiinivuoratut), pahviset elintarvikepakkaukset, leipä- ja jauhopussit, käärepaperit, paperikassit, munakennot, talous- ja wc-paperin hylsyt, aaltopahvi, voimapaperi ja pahvilaatikot. Huuhdo ja kuivata nestepakkaukset. Muovikorkit muovinkeräykseen.

Paperi:

• Kyllä: lehdet, mainoslehtiset, kopiopaperit, tulosteet, piirustuspaperit, esitteet,  kirjekuoret (myös ikkunalliset), puhelinluettelot, pehmeäkantiset kirjat, kovakantiset kirjat (kannet poistettuna) ja valkoiset paperikassit
• Ei: Märkiä tai likaisia papereita, kartonkia, pahvia, ruskeaa paperia tai paperikasseja, muovia, alumiini- tai vahapaperia tai voimakkaasti värjättyjä papereita esim. lahjapaperi (sekajäte).

Lasi:

• Kyllä: värilliset ja värittömät lasipurkit ja lasipullot
• Ei: juomalasit, kuumuuskäsitelty lasi esim. uunivuoka, kristallit, posliinit, keramiikka, ikkunalasi, peililasi tai lamput (sekajäte). Energiansäästölamput ja loisteputket (vaarallinen jäte).

Metalli:

• Kyllä: Säilyke- ja juomatölkit, alumiinifoliot, alumiinivuoat, metallikannet ja –korkit, tyhjät aerosolipullot, tuikkukynttilöiden metallikuoret sekä pienet metalliesineet.
• Ei: Osittain täydet aerosolipurkit (ongelmajäte).

Ongelmajäte:

• Paristot (kierrätetään erikseen esim. ruokakaupat), energiansäästölamput, loisteputket, akut, lääkkeet, liottimet, jäteöljyt sekä desinfiointi- ja torjunta-aineet.

Asuminen

Kaukolämpö

Kaukolämmöllä on merkittävä rooli osana kiertotaloutta muun muassa teollisuuden hukkalämmön hyödyntäjänä ja osana raaka-aineiden kierrätystä. Esimerkiksi Valkeakoskella kaukolämpöä tuotetaan UPM Oyj:n Tervasaaren tehtaalla, jossa polttoaineena käytetään kierrätyspuuta ja puunjalostuksen sivutuotteita.  Kaukolämpöverkkoon liittymällä voit olla osana paikallisia kiertotalouden ratkaisuja. Valkeakoskella kaukolämmön kulutus vuonna 2020 oli 100,3 GWh ja kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen määrä oli 656.

Katso lisää mahdollisuuksista hyödyntää Valkeakosken Energian kaukolämpöä.

Sähkön pientuotanto

Valkeakosken Energia tukee hajautetun pientuotannon käyttöönottoa ja käyttöturvallisuutta. Yleisimpiä pientuotantomuotoja ovat tällä hetkellä aurinkovoimalat, tuulivoimalat ja pienet biopolttolaitokset. Sähköntuotanto voidaan liittää Valkeakosken Energian jakeluverkkoon, mikäli tuotantolaitteet on hyväksytty Suomessa sähköverkkoon liitettäväksi. Pientuotantolaitoksen ylijäämäenergian voit myydä valitsemallesi sähkönmyyjälle ja syöttää sen Valkeakosken energian verkkoon ilman siirtomaksua.

Katso lisää ja hyödynnä sähkön pientuotantoa.

Liikkuminen

Valkeakoski liittyi Nyssen lippujärjestelmään kesäkuussa 2021. Joukkoliikenteen käyttö onkin nyt aiempaa helpompaa ja sujuvampaa.

Valkeakoskelta lähtevien ja sinne saapuvien autoilijoiden sekä kyydin tarvitsijoiden kohtaamispaikka Facebook- ryhmä Kimppakyyti Valkeakoski.

Ruoka

Valkeakosken lähiruokarengas REKO Facebookissa
Kuluttajalla on mahdollisuus ostaa ruokansa suoraan tuottajalta.

• Veden kulutusta voi pudottaa taloyhtiön verkostopainetta laskemalla. Paineenalennusventtiilin asennuksen takaisinmaksuaika on 1-3 vuotta. Vedenkulutus vähenee 5-15 prosenttia.
• Veden kulutusta voi pudottaa suihkupäät vaihtamalla ja vakiovirtaussuuttimia käyttämällä. Takaisinmaksuaika toimenpiteelle on 1-2 vuotta. Vedenkulutus vähenee noin 10 prosenttia.
• Kiinteistön valaistus kannattaa siirtää led-valoihin. Vaikka investointi on kokeilluista kalliimmasta päästä, suuret säästöt lyhentävät takaisinmaksuajan 1-2 vuoteen. Sähkönkulutus vähenee noin 45 prosenttia.
• Taloyhtiön julkisten tilojen lämpötiloja pudottamalla saadaan kulutussäästöjä (raput, autotallit jne.). Laskennallinen säästö on muutamia prosentteja, mikäli yhteisten tilojen määrä on suuri.
• Taloyhtiön energiaremontin etuja ovat taloudelliset syyt, asumismukavuus ja viihtyvyys, asunnon arvon nousu sekä ekologisuus. Energiankulutusta pienentäviä remontteja on mm. patteriverkoston säätäminen sekä ikkunoiden, hissien ja yleisten tilojen valaistuksen uusiminen. Energiaremontti voi jopa puolittaa lämmityskustannukset. Vaihtoehtoisia energiamuotoja kaukolämmölle ovat esimerkiksi aurinkosähkö, lämpöpumput ja maalämpö.
• Jätehuollossa säästöjä voi saada sekä jätejakeiden että tyhjennysrytmin optimoinnilla. Lisäämällä pakkausmuovin keräysastia voidaan harventaa sekajätteen tyhjennysväliä. Säästöä syntyy vuositasolla noin 1 000 euroa.
• Yhteiskäyttöauto eli auto, josta maksat käytön mukaan sovitulla minuutti-, tunti- tai päivähinnalla, ja jota lisäksesi voivat ajaa muutkin. Yhteiskäyttöautoilu vähentää tutkitusti auton omistamisen tarvetta ja alkuun pääsee vaikkapa korvaamalla perheen kakkosauton yhteiskäyttöautolla.

Luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voida ratkaista erillään

Luonto köyhtyy kiihtyvällä nopeudella luonnonvarojen kestämättömästä kulutuksesta johtuen. Ihmisen aiheuttama luontokato on johtanut siihen, että puhumme biodiversiteettikriisistä, joka hoitamattomana johtaa kuudenteen massasuku­puuttoon. Luontokatoa voimistavat metsäkato ja muut maankäytön muutokset, ylikalastus ja muu eläinten ja kasvien liikakäyttö, ilmastonmuutos, saastuminen sekä haitallisten vieraslajien lisääntyminen. Taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten voimakas väestönkasvu, elintason nousu ja kulutuskeskeisyys.

Yksittäisen suomalaisen yrityksen tai kuluttajan valinnat eivät ratkaise globaalia ongelmaa, mutta vastuu kriisissä on jaettu. Kokonaisuus muodostuu yksilöiden ja yhteisöjen toimista. Luontokadon hidastamiseksi meidän on vähennettävä kestämätöntä kulutustamme ja annettava luonnolle elintilaa.

Miten yksittäinen kansalainen voi ehkäistä luontokatoa:

• Jos omistat metsää, selvitä mahdollisuus omistamasi metsän suojeluun taloudellista korvausta vastaan puiden kaadon sijaan. Omaa metsää voi tarjota suojeltavaksi esimerkiksi Metso-ohjelmassa. Lisätietoja saat Pirkanmaan ELY-keskukselta, sekä alla olevista linkeistä.

Suomen luonnonsuojeluliitto, Pirkanmaa
Metso-ohjelma

• Metsänsuojelua voi edistää myös omistamatta itse metsää. Esimerkiksi Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin metsää suojeltavaksi. Luonnonperintösäätiö
• Hermomyrkkyä sisältävien hyttystorjuntalaitteiden käytöstä luopuminen. Hävittävät hyttysten ohella muutkin hyönteiset.
• Älä jätä katkenneita siimoja luontoon. Linnut sotkeutuvat näihin herkästi.
• Robottiruohonleikkureista luopuminen. Uhka siileille ja muille pieneläimille.
• Tarkista nurmikko tai heinikko ennen leikkaamista tai trimmerin käyttöä.
• Kesällä osan nurmikosta voi jättää leikkaamatta ja istuttaa esimerkiksi niittykasveja monimuotoisuuden lisäämiseksi. Pölyttäjät viihtyvät niityillä, mikä voi parantaa esimerkiksi puutarhan marjasatoa.
• Osta valmiina tai rakenna itse hyönteishotelli. YLE Luonnon ohje hyönteishotellin rakentamiseen.
• Älä käytä myrkyllisiä aineita puutarhassasi.
• Hävitä haitalliset vieraslajit omalta tontiltasi. (Esimerkiksi jättiputki, jättipalsami, espanjansiruetana)
  Lisätietoa vieraslajeista ja niiden asianmukaisesta hävittämisestä: vieraslajit.fi
• Käytä maanparannusaineena biohiiltä (huom. ei itse hiiletystä taajama-alueella).