Kaupunginosat
Kanavanrannan vanhat tehdasalueet Tervasaari ja Myllysaari ovat se teollinen ydin, jonka ympärille Valkeakosken kaupunki vähitellen kehittyi. Nykyään Tervasaari jauhaa maailmalle tarrantaustapaperia ja Myllysaaren viehättäviin tiilirakennuksiin ovat sijoittuneena Myllysaaren museo ja Suomen Jalkapallomuseo. Myllysaaressa toimii myös nuorisotila Pultti sekä Valkeakosken balettikoulun tanssitilat.
FC Hakan kotikenttänä toimiva Tehtaan kenttä kuuluu Suomen eturivin jalkapalloareenoihin. Ensimmäiseen kaupunginosaan kuuluvat myös Tehtaankadun ja Valtakadun välinen ydinkeskustan läntinen osa sekä Niementien varteen kaavoitettu uusi Tietolan kerrostaloalue.
Alueella asuu 482 asukasta.
Ydinkeskustan Valtakatu on Valkeakosken tärkein kauppakatu. Koiton aukio, kauppatori sekä uudistettu Lepänkorvan puisto vierasvenesatamineen ovat kaupungin keskeisimmät julkiset olohuoneet. Kauppakeskukset Koskikara ja Torikeskus muodostavat kaupungin kaupallisen ytimen.
Tallinmäessä on säilynyt monia Valkeakosken vanhimmista ja persoonallisimmista asuintaloista, kuten nk. alppitalot. Kerhomajan alueelle on keskitetty liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä toimintoja, kuten jäähalli Wareena, Kirjaslammen uimala ja tenniskenttiä. Aluetta täydentävät Saharan keinonurmikenttä ja lasten liikennepuisto. Ulvajankadun varrelle on keskitetty kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Tays Valkeakosken aluesairaala laboratorioineen. Alueella asuu 1190 asukasta.
Sääksmäentien ja Vanajaveden väliin sijoittuva 3. kaupunginosa tarjoaa mahdollisuudet niin omakoti- kuin kerrostaloasumiseenkin aivan keskustan palveluiden kupeessa. Kauppilanmäkeä luonnehtivat vaihteleva maasto, hauskasti mutkittelevat omakotikadut, ulkomuseoalue sekä pitkä rantavyöhyke lenkkipolkuineen. Yrjölä on rauhallista jälleenrakennuskauden omakotialuetta. Heikkiläksi kutsutaan alueen lounaisinta kärkeä.Alueella asuu 1217 asukasta.
Laaja kaupunginosa ulottuu ydinkeskustan eteläosasta Apiankadulta kerros- ja pientaloalueiden kautta aina Lumikorven teollisuus- ja liikealueelle asti. Vanhaa Valkeakoskea edustaa tunnelmallinen Pässinmäki vesistön tuntumassa. Omakotialueita on Jyräänmäessä, Laiskassa, Naakassa ja Kaskelassa, kerrostaloja Naakanrinteessä, Kaskelassa ja Sääksmäentien varrella.
Apian urheilupuistosta löytyvät urheilukenttä sekä liikunta- ja uimahalli. Apianniemen kansanpuistossa toimivat Seikkailupuisto, kesäteatteri sekä uimaranta saunoineen. Apianlahden vastarannalla sijaitsee Apianlahden leirintäalue. Alueella asuu 2324 asukasta.
Lotilanjärveen työntyvä Antinniemi on pala Valkeakosken teollisuushistoriaa: yksi esimerkki Yhtyneitten paperitehtaitten kaavoittamista yhtenäisistä omakotitaloalueista. Lempääläntien ja Kenraalintien risteyksessä sijaitseva Kenraalintorin alue toimii pohjoisten kaupunginosien liikenteellisenä keskipisteenä ja päivittäispalvelujen keskittymänä. Lotilanjärven koillisrannan korkeat pistetalot ovat olennainen osa Valkeakosken kaupunkikuvaa. Alueella asuu 736 asukasta.
Kaupunginosaa luonnehtii laaja Roukonmäki (Kenraalinmäki). Sen rinteillä tarjoutuu mahdollisuus niin puutarhamaiseen omakotielämään kuin miellyttävään kerrostaloasumiseenkin. Alueelle rakentuu kaupungin suurin, lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu. Kaupunkia halkovalla pääväylällä Lempääläntiellä on vilkas seutu- ja pikavuoroliikenne. Kenraalintorilla sijaitsevat kaupalliset lähipalvelut. Kaupunginosan laidalla toimii merkittävää paperinjalostusteollisuutta sekä historiallinen entinen Yhtyneiden paperitehtaiden pääkonttori Mäntymäki. Alueella asuu 1287 asukasta.
Matinmäki nousee Lotilanjärven pohjoisrinteillä väljine omakoti- ja rivitaloalueineen. Asuinalueen länsipuolella sijaitsee Valkeakosken campus-alue, jossa toimivat Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikkö, Valkeakosken ammattiopisto sekä Tietotien lukio. Mäntylä ja Roukonperä ovat rauhallisia ja rakennuskannaltaan yhtenäisiä pientalovaltaisia asuinalueita. Vääräkoivu on puolestaan puistojen ympäröimää kerrostaloaluetta. Alueella asuu 2208 asukasta.
Lintula on kaupungin uusimpia kaupunginosia. Alue kaavoitettiin Valkeakosken vuoden 2009 asuntomessuja varten. Asuntomessujen jälkeen alue on kasvanut ja laajentunut merkittävästi. Viihtyisällä ja vehreällä alueella on reilun kokoisia tontteja ja uudehkoja pientaloja vaihtelevassa maastossa. Roukon laajat hiihto- ja kuntoreitit kulkevat alueen välittömässä läheisyydessä. Myös päiväkoti, koulut ja lähikaupat ovat kävelyetäisyyden päässä. Alueella asuu 479 asukasta.
Kirjasniemi on perinteikäs teollisuus- ja tehdasalue, jossa on toiminut mm. Säteri Oy:n ja Kuitu Finland Oy:n viskoosikuitua tuottaneet tehtaat. Tehdastoiminta alueella on kuitenkin päättynyt, eikä siellä ole aktiivista toimintaa. Kirjasniemen Mallasveteen työntyvässä kärkiosassa on vanhan teollisuusyhteisön upeita, väljästi maisemaan sijoittuvia asuinrakennuksia. Alueella asuu 20 asukasta.
Ulvajanniemi sijaitsee Mallasveden kupeessa, Kangasalantien varressa. Puutarhamainen kaupunginosa kaavoitettiin alun perin lähellä toimineen Säteri Osakeyhtiön henkilöstön asuinalueeksi. Alueella on viehättävien omakotitalojen lisäksi myös muutama kerrostalo. Ulvajanniemestä on vain noin kahden kilometrin matka kaupungin keskustan palveluihin.Alueella asuu 591 asukasta.
Pohjankorpi sijaitsee Ulvajanniemen, Eerolan ja Roukon välisessä laaksossa. Kaupunginosaan kuuluu myös Kangasalantien ja Mallasveden välinen Tyryn asuinalue. Alueet koostuvat pääasiassa reilun kokoisille tonteille rakennetuista omakotitaloista. Tyrynlahden vesiasemalta toimitaan puhdistettua Mallasveden vettä valkeakoskelaisten lisäksi myös naapurikaupunkien asukkaille. Alueella asuu 100 asukasta.
Laajaan kaupunginosaan kuuluu pääosa eteläisen kantakaupungin rauhallisista pientaloalueista. Alueen metsäisessä itäosassa Juhannusvuoressa ja Kokkolassa asutaan aivan Korkeakankaan hiihtolatujen ja kuntoratojen äärellä. Raikas ja Sassi avautuvat puolestaan Vallon alueen avoimempaan peltomaisemaan. Naakassa sijaitsee toinen kaupungin kahdesta yläasteesta. Alueella asuu 1931 asukasta.
Kaupungin jätevedenpuhdistamo muodostaa oman kaupunginosansa.
Kaupunginosa käsittää Raijan ja Koivuniemen asuinalueet Mallasveden rannalla. Alueet koostuvat sekä uusista että vanhoista omakotitaloista. Koivuniemen alueelle Leposaarentien ympäristöön on kaavoitettu myös uusia pientalotontteja. Koivuniemessä sijaitsee lisäksi Valmarinniemen virkistysalue sekä ryhmäpuutarha ja luontopolku. Alueella asuu 155 asukasta.
Sointula edustaa Valkeakoskella 1960-70 -lukujen kokonaisvaltaista yhdyskuntasuunnittelua asuin- ja palvelukortteleineen. Mallasveden ympäröimältä niemeltä löytyy niin kerrostalo-, rivitalo- kuin pientaloasuntojakin. Keskustaan pääsee kävellen tai pyörällä ainutlaatuisen viehättävästi parin kilometrin matkan joko Apianlahden etelärantaa pitkin tai pohjoista reittiä riippusiltojen kautta. Alueella asuu 1441 asukasta.
Eerola sijaitsee kaupungin pohjoissuunnan laajojen metsien sekä hiihto- ja kuntoilureittien äärellä. Alueella on vaihtelevasti sekä omakotitalo, rivitalo- että kerrostaloasutusta. Roukon hiihto ja kuntoilureitti kiertää asuinalueita. Eerolassa on myös frisbeegolf rata sekä hyppyrimäki. Alueella asuu 1467 asukasta.
Pispantalli muodostuu lähes täysin pienteollisuusalueesta, alueella on vain muutamia asuinrakennuksia. 60 hehtaarin suuruinen teollisuusalue sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella paikalla Tampereentien ja Toijalantien risteyksessä. Alueelle on sijoittunut pääasiassa erilaisia tuotannollisia yrityksiä, suurimpana Saarioinen Oy:n lihajalostetehdas ja keskuslähettämö. Alueella asuu 14 asukasta.
Teollisuuskaupunginosaan kuuluvat Valkeakosken suurteollisuuden perinteitä vaaliva vanha Varsanhännän alue sekä uudempi Holmin teollisuusalue 130 tien kainalossa. Alueella toimivia yrityksiä ovat mm. Amcor, Styroplast, Flinkenberg ja Fenix Marin. Teollisuuslaitosten lisäksi alueelle on sijoittunut myös mm. kaupungin tekninen virasto sekä Valkeakosken uusi paloasema.
Kärjenniemi sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueelle on rakennettu paljon uusia pientaloja ja sen asukasmäärä on kasvanut tuntuvasti viime vuosina. Alueella voikin asua maalaismaisemien äärellä mutta kuitenkin melko nopean yhteyden päässä keskustasta. Kärjenniemessä toimii alueen asukkaita palveleva päiväkoti ja koulu. Koulun yhteydessä on myös lähiliikuntapaikka ministadioneineen ja valaistu kuntorata. Alueella asuu 289 asukasta.
Irjalan omakotialue on rakennettu Kaapelintien läheisyyteen pääosin 1980-luvulla. Alueen rakennuskanta on tyyliltään hyvin yhteistä. Metsäalueeseen rajautuva asuinalue on rauhallinen, mutta kuitenkin lähellä keskustan palveluja. Korkeakankaan hiihto- ja ulkoilureitit sekä laskettelukeskus sijaitsevat lähellä. Korkeakankaalla toimii myös AA1 tasoinen frisbeegolf rata. Alueella asuu 211 asukasta.
Kemmola sijaitsee Sääksmäen kirkolla, Huittulanharjun kupeessa, noin 8 kilometriä kaupungin keskustasta. Alueen omakoti-ja rivitalorakentaminen on pyritty sopeuttamaan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kemmola täydentää hyvin säilyneen Huittulan kylän rakennetta. Alueella toimii Rauhalan koulu ja päiväkoti sekä Voipaalan taidekeskus. Rapolanharjulla on upeat ulkoilu- ja luontopolut. Alueella asuu 117 asukasta.
Kaupungin pohjoisen sisääntuloväylän varrella sijaitseva Juusonranta rajautuu Lotilanjärveen. Vanhan Lotilan kartanon kulttuurimaisema peltoaukeineen ja kuusikujineen antaa alueelle vahvaa luonnetta. Asuntokadut mukailevat entisen peltomaan kumpuilua ja alueen eri osien väliin on jätetty väljiä puistoja. Lotilanjärveä kiertää suosittu noin 7 km pituinen ulkoilureitti Lotilan lenkki. Lotilanjärvi kuuluu kesät talvet kaupunkilaisten keskeisimpiin virkistysalueisiin. Alueella asuu 313 asukasta.
Vallon alue sijaitsee kaupungin eteläpuolella Sääksmäen suunnalla, rajoittuen kauniiseen kulttuurimaisemaan. Vallon omakotitaloalue on kaavoitettu 2000 luvulla ja se on laajentunut viime vuosina huomattavasti. Rakentaminen alueella on ollut vilkasta ja se ollut etenkin lapsiperheiden suosiossa. Alueella asuu 189 asukasta.
Mahlianmaan teollisuusalue sijaitsee kaupungin läntisen sisääntulotien varrella, Tampereen-, Toijalan- ja Hämeenlinnantien risteyksessä. Alue on kaavoitettu yritystoiminnalle ja sen tontteja on jo valmiiksi esirakennettu. Varsinaista toimintaa alueella ei vielä ole.
Länsi-Lintula on kaupungin uusin asuinalue. Alue kaavoitettiin vuonna 2016 Lintulan asuinalueen laajennukseksi. Ensimmäiset omakoti- ja rivitalot valmistuivat vuonna 2017, jolloin alueella järjestettiin Valkeakosken talonäyttely. Länsi-Lintulassa on tavanomaisten omakotitonttien lisäksi saatavilla myös Valkeakoskelle poikkeuksellisen pieniä, n.500 neliön suuruisia tontteja. Suosittu alue laajenee jatkossa Vanhankyläntien myötäisesti campusalueen suuntaan. Alueella asuu 99 asukasta.
Jutikkalaan Helsinki Tampere moottoritien varteen on kaavoitettu kaupungin uusin yritysalue, Pirkanmaan Portti. Alueella on tehty tonttien esirakentamista ja ensimmäiset yritystilat ovat rakentumassa. Alueella on yritystontteja yli 80 hehtaaria.