Isyyden selvittäminen

Isyyden selvittäminen ja tunnistaminen

Isyyslain muutoksen jälkeen 1.1.2016 alkaen isyyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa. Erillinen käynti lastenvalvojan luona ei ole enää tarpeen.

Isyyden tunnustamisen mahdollisuudesta kerrotaan vanhemmille äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ja tunnustaminen tapahtuu yleensä raskausviikosta 26 eteenpäin.

Isä antaa tunnustuksen terveydenhoitajalle äidin läsnä ollessa. Vanhemmille kerrotaan isyyden oikeusvaikutukset, jotka molempien vanhempien tulee ymmärtää ja hyväksyä. Samalla voidaan allekirjoittaa sopimus yhteishuollosta.

Isyyden vahvistaminen tuo lapselle oikeuksia:

- Lapsi saa sukulaisuussuhteet isäänsä ja isänsä puolen sukuun perintöoikeuksineen

- Lapsi voi saada myös isän huoltajakseen

- Lapsella on oikeus tavata isäänsä, jos lapsi ja isä asuvat erillään.

- Lapsella on oikeus saada elatusta isältään

- Lapselle voidaan antaa isän sukunimi

- Lapsi saa oikeuden mahdollisiin eläke- ja vakuutusetuuksiin isänsä osalta.

tunnustamisen yhteydessä sekä äidin että isän henkilöllisyys varmennetaan asianmukaisella henkilöllisyystodistuksella (esim. passi, henkilökortti tai vuoden 1990 jälkeen myönnetty ajokortti).

Neuvolasta isyysasia siirtyy lastenvalvojalle ja sieltä edelleen maistraattiin vahvistettavaksi. Lapsen syntymän jälkeen ennalta tunnustettu isyys on mahdollista perua 30 vuorokauden kuluessa tekemällä kirjallinen ilmoitus lastenvalvojalle. Tämän odotusajan jälkeen maistraatti vahvistaa isyyden ja lastenvalvoja yhteishuoltosopimuksen ja vahvistetut paperit toimitetaan vanhemmille.

Neuvolassa tunnustamista ei voi tehdä, jos vanhempien henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti selvittää, äiti vastustaa tunnustamista, isyydestä on epäselvyyttä tai tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn takia pysty ymmärtämään tunnustamisen merkitystä. Tällöin isyyden selvittäminen tapahtuu lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.

Lapsen huoltajuus

Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että molemmat vanhemmat huolehtivat yhdessä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä päättävät lasta koskevista asioista. Huoltaja edustaa alaikäistä lasta, huoltajalla on tiedonsaantioikeus lapsen asioissa eri viranomaisilta, ja huoltaja toimii myös alaikäisen edunvalvojana taloudellisissa asioissa.

Huoltaja päättää mm. lapsen nimen, uskonnon, olinpaikan, mahdollisista passi- ja pankkiasioista, terveydenhuollosta ja päiväkoti- ja kouluasioista.

Yhteishuoltotilanteessa näistä asioista päätetään yhdessä.

Neuvolassa voidaan sopia vain yhteishuollosta. Mikäli vanhemmat haluavat sopia myös lapsen elatuksesta ja/tai tapaamisoikeudesta, asia hoidetaan lastenvalvojan luona. 

Lastenvalvojan yhteystiedot

Viimeksi muokannut: Tarja Siren, 28.10.2016 10:36