Uutiset | Valkeakoski-opisto
          

Aikuisopiskelijan tarina - Aina kannattaa haastaa itseään

14.01.2020 kello 14:28

Kuvassa Varpu Palhamo Valkeakoski-opistolla, joka aikaisemmin oli työväenopisto, on ollut suuri merkitys elämässäni. Opisto on tarjonnut monipuolista ja ajankohtaista tietoa, jota olen voinut hyödyntää paljon elämäni aikana. Jo koululaisena opiskelin konekirjoitusta, josta lienee lähtenyt innostus lisä-opintoihin.

Aluksi opiskeluni painottui koulussa opittujen kielten kertaamiseen. Yllättäen kuitenkin tuli näkyviin uusi kiinnostava kieli, kun paikallinen mieskuoro kutsui Unkarista sekakuoron Valkeakoskelle, ja matkalaiset majoitettiin paikallisten kuorolaisten koteihin viikon ajaksi. Kyllä siinä oli kodeissa pohtimista, kun ilmeni, että uudet tuttavuutemme puhuivat äidinkielensä lisäksi vain venäjää, jota harvat osasivat. Mutta kommunikointi sujui kuitenkin mielikuvituksen ja luovuuden avulla kun osa hankki sanakirjan ja osa turvautui piirtämiseen, näyttelemiseen tms.

Syksyllä Valkeakoskelle perustettiin unkarin kielen opiskeluryhmä. Sitä oli todella paljon hyötyä, kun mieskuorolaiset vaimojensa kanssa kävivät kyläilemässä Hajdúszoboszlo-nimisessä kaupungissa Unkarissa. Näitä kuorojen välisiä vierailuja tehtiin puolin ja toisin neljä kertaa. Tämän lisäksi oli luonnollisesti syntyneet ystävyyssuhteet unkarilaisten kanssa, joten moni kävi kuorovierailujen välissä tapaamassa uusia ystäviään ja kokeilemassa kielitaitoaan. Opiskelimme innokkaasti unkaria opistossa monta vuotta. Sen jälkeen katsottiin, että olimme jo oppineet riittävästi.

1970-luvun alussa opisto perusti lukiopiiriin, jonka tavoitteena oli antaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella lukioaineita ja tenttiä niitä lukion opettajille. Muutaman vuoden päästä sai osallistua myös ylioppilaskirjoituksiin. Houkutus oli suuri, koska minulle oli aikaa keskikoulun ja kauppaopiston jälkeen, ja niin lähdin yrittämään. Kävi sitten niin, että yhtä aikaa opistotalon valmistumisen kanssa, valmistui viisi uutta ylioppilasta, jotka olivat työväenopiston ensimmäiset ylioppilaat. Polku avautui myös lisäopintopihin, kun pääsin Tampereen yliopistoon opiskelemaan englantia ja sen jälkeen opettajaksi Valkeakosken työväenopistoon. Kaksikymmentäviisi vuotta siinä kului, ja nyt olen ollut eläkkeellä jo kohta saman ajan.

Kun aikaa on ollut niin hakeuduin myös kirjoittajaryhmään. Siellä oivalsin kuinka kirjoittamalla voi laajentaa omaa ajattelua ja maailmankuvaa. Se tosin antoi myös valtavia haasteita, mutta oli lopulta oikein elämää rikastuttava kokemus. Tajusin myös, että niin paljon kuin vierastankin tietotekniikkaa, niin pärjätäkseen nyky-yhteiskunnassa on pakko ainakin jossain määrin ottaa siitä selvää. Olen käynyt useita kursseja, mutta yhä edelleen takkuan tietokoneen kanssa. Näiden vastapainona on rauhoittavaa käydä joogassa rentoutumassa ja keskittymässä.

Tässä muutamia omakohtaisia kokemuksia aikuisopiskelusta. Opiskelu on vaikuttanut hyvinvointiin lähinnä sillä tavalla, että olen saanut onnistumisen kokemuksia, jotka puolestaan antavat itseluottamusta ja hyvää mieltä. Ryhmässä opiskelu on sosiaalinen tapahtuma, jolloin saa uusia tuttavia ja jopa ystävyyssuhteita. Uusiin asioihin tutustuminen ja niiden omaksuminen tuo myös paljon iloa ja innostusta arkipäivään! Ne ovat elämää rikastuttavia kokemuksia.
Jokainen löytää varmasti halutessaan itselleen sopivan aineen. Suosittelen ainakin kokeilemaan. Sillä on virkistävä vaikutus kun uudet asiat rikastuttavat elämää ja saa uusia ystäviä.



 

Näytä kaikki tiedotteet »