Perusasioita Tyrystä

Valkeakoski  >  Opetus ja koulutus  >  Perusopetus  >  Tyryn koulu  >  Perusasioita Tyrystä

Opiskelu perusopetuksen vuosiluokilla 7-9

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 eli ns. yläkoulussa on kussakin oppiaineessa oma opettaja. Joku luokan opettajista on myös ns. luokanvalvoja, joka hoitaa nimikkoluokkansa poissaolojen valvonnan, yhteydenotot kodin ja koulun välillä sekä toimii muutenkin oman luokkansa tukena. Se, että luokanopettajaa ei enää ole, lisää oppilaan omaa vastuuta menestymisestään. Myöskään varsinaista "kotiluokkaa" ei yläkoulun puolella enää ole, vaan opetus tapahtuu kunkin oppiaineen omassa luokassa. Oppilaat vaihtavat välitunnin aikana luokkaa. Välitunnit vietetään koulun pihalla tai aulatiloissa. Koulumme käytänteisiin kuuluu myös se, että oppilaamme eivät saa poistua koulun alueelta välituntisin.

Koulutarvikkeet

Koulu antaa oppilaan käyttöön koulukirjat. Osa koulukirjoista kerätään keväällä takaisin. Näihin koulukirjoihin ei oppilas saa tehdä merkintöjä, vaan ne tulee palauttaa siistissä kunnossa. Huonokuntoisena palautetun tai kadotetun koulukirjan joutuu korvaamaan. Vihkot, kynän, kumin ja viivoittimen saa koulusta syksyllä lukuvuodeksi. Koulutarvikkeita on kohdeltava huolellisesti.

Oppilashuolto

Koulussa toimii säännöllisin väliajoin kokoontuva oppilashuoltotyöryhmä, johon kuuluu rehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, oppilaanohjaaja ja erityisopettajat (ja tarvittaessa myös muita opettajia). Oppilashuoltotyöryhmä tukee oppilaan koulunkäyntiä auttaen erilaisten ongelmien kohdatessa. Pedagogisissa ongelmissa tukena on ns. pedagoginen asiantuntijaryhmä.

Koulun terveydenhoitaja on tavattavissa koululla (puh. 040-3357230) maanantaisin, torstaisin ja perjantaina. Koulukuraattorilla on vastaanotto Tyryn koulussa tiistaisin ja torstaisin (puh. 040-3356208).

Kouluruokailu

Koulu tarjoaa kaikille oppilaille yhden aterian päivässä. Lisäksi oppilas voi lääkärintodistuksen perusteella saada välipalan.

Erikoisruokavaliota tarvitsevalla oppilaalla on mahdollisuus saada koulupäivän aikana terveytensä vaatimaa ravintoa. Erikoisruokavalio edellyttää lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen näyttämistä ruokalan emännälle.

Koulukyyditys

Niille oppilaille, joiden koulumatka on yli 5 kilometriä, kustannetaan linja-autokuljetus. Mikäli linja-autokuljetus ei ole mahdollinen tai koulumatkoihin kuluisi päivässä yli kolme tuntia, järjestetään oppilaalle taksikuljetus. Kyydityksen voi saada lyhyemmällekin matkalle sellainen oppilas, jolle ruumiinvamman, sairauden tai koulumatkan vaarallisuuden vuoksi koulumatkan kulkeminen tuottaa vaikeuksia.

Erityisopetus

Tyryn koulussa annetaan tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta, jonka tavoitteena on turvata jokaiselle mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuutensa ja saavuttaa edellytystensä mukaiset tulokset. Erityisopetusta annetaan erityisopettajan antamana yksilö- tai pienryhmäopetuksena joko yleisopetuksen lomassa tai sen kanssa samanaikaisesti. Aloitteen erityisopetukseen siirrosta voi tehdä esim. opettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja tai oppilas itse.

Tyryssä on myös kaksi pienluokkaa luokkamuotoisen pienluokkaopetuksen järjestämistä varten. Toinen pienluokista on erityisluokka ja toinen pienluokista on ns. Jopo-luokka (= joustava perusopetus), jonka opetus ei kylläkään ole erityisopetusta. Erityisluokallla oppilaat opiskelevat pääasiassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyjen yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan. Tyryn pienluokat ovat ensisijaisesti pelkästään Tyryn koulun oppilaita varten. Ja vastavuoroisesti esim. Naakan koulun tiloissa oleva erityisopetus palvelee lähinna naakkalaisia.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Vanhempainiltoja järjestetään säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa kullakin luokka-asteella. Vanhempainillosta tiedotetaan aina erikseen huoltajille lähetettävillä tiedotteilla. Tällöin on mahdollista tavata opettajia, tiedustella oppilaan menestymisestä ja käytöksestä. Kullakin luokalla on luokanvalvoja, joka informoi kotia oppilaan käytöksestä, poissaoloista, ym.

Oppilaskunta

Tyryn koululla toimii oppilaskunta, jonka johdossa on vuodeksi kerrallaan valittava hallitus. Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on muun muassa suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa sekä oppilaiden etujen ja aseman turvaaminen.

Kerhotoimintaa

Koulussa toimii myös oppilaskerhoja, jotka syntyvät ja kuolevat vuosittain oppilaiden kiinnostuksen mukaan.

Työelämään tutustuminen

Koulumme opetussuunitelmaan kuuluu myös ns. TET-jaksot eli työelämään tutustuminen. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat kahden viikon jakson aikana työelämään koulun ulkopuolella. Jopo-luokalla työssäoppimisjaksoja (TOP) on enemmän.

Arviointi

Tyryn koulussa oppilas saa syyslukukauden päättyessä välitodistuksen ja kevätlukukauden päättyessä lukuvuositodistuksen, jossa arvioidaan oppilaan käyttäytymistä ja menestymistä opinnoissa koko lukuvuoden ajalta. Peruskoulun päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on suorittanut peruskoulun koko oppimäärän hyväksytysti. Kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamisen koulusta eroavalle oppilaalle annetaan erotodistus.  Vuosittain järjestettävissä vanhempainilloissa vanhemmat voivat keskustella opettajien kanssa oppilaan käyttäytymisestä ja menestymisestä.

Lukukausien päättyessä annettavissa todistuksissa käytetään numeroarvostelua, jossa käytetään seuraavaa asteikkoa:

  • 10 (erinomainen)
  • 9 (kiitettävä)
  • 8 (hyvä)
  • 7 (tyydyttävä)
  • 6 (kohtalainen)
  • 5 (välttävä)
  • 4 (hylätty).

Eri oppiaineissa annettavat arvosanat perustuvat kunkin oppiaineen ainekohtaisiin arviointiperusteisiin. Oppilaille selvitetään etukäteen häntä koskevat arviointiperusteet sekä yleisesti että oppiaineittain. Oppiainekohtaiset arviointiperusteet on kirjattu tavoitteiden, oppisisältöjen ja opetusmenetelmien ohella jokaisen oppiaineen ainekohtaiseen osuuteen.

Välitodistuksissa ja lukuvuositodistuksissa arvioidaan käyttäytyminen ja kaikki yhteiset aineet oppilaanohjausta lukuun ottamatta käyttäen numeroarvosanoja. Niiden valinnaisten aineiden arvioinnissa, jotka muodostavat yhtenäisen vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, käytetään numeroarvostelua. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti sen mukaan kuin ko. valinnaisaineen opetussuunnitelmassa on päätetty.

Vuosiluokalta siirtyminen

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilaalla, jonka suoritus on hylätty, annetaan mahdollisuus lukuvuoden koulutyön päätyttyä erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksytyt tiedot ja taidot.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan kaikki suoritukset raukeavat.

Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, varataan huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Käyttäytyminen ja huolellisuus

Arvostellaan yhdellä arvosanalla asteikolla (4-10). Arvosana todistuksessa on oppilaan kaikkien opettajien antamien arvosanojen matemaattinen keskiarvo. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Tällä tarkoitetaan oppilaan kykyä ja halua ymmärtää, arvostaa ja tukea toisia ihmisiä sekä vaalia ympäristöä. Työn arvostaminen koskee sekä omaa että toisen tekemää työtä. Sääntöjen noudattamisessa huomioidaan se, miten oppilas tuntee säännöt ja sitoutuu niihin.

Oppilaan velvollisuudet

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävät tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Rangaistukset

Oppilasta, joka ei noudata koulun järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa. Oppilaan ojentamiseksi:

  • Opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi
  • Rehtori tai opettaja voi määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon
  • Rehtori tai opettaja voi määrätä oppilaan enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun 
  • Rehtori voi evätä oppilaalta oikeuden opiskeluun loppu päiväksi
  • Rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen
  • Kasvatus- ja opetuslautakunta voi erottaa koulusta vähintään yhdeksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi

Jälki-istunto hoidetaan yleensä erikseen määrättyinä jälki-istuntopäivinä. Poissaolo jälki-istunnosta ilman rehtorin lupaa on erikseen rangaistava teko.

Oppilaan opintojen tukeminen

Opinnoissa tilapäisesti jälkeenjääneelle tai muutoin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tulee antaa tukiopetusta. Tukea tarvitseva oppilas voidaan lisäksi siirtää osa-aikaiseen erityisopetukseen.

Uusia oppiaineita

Seitsemännellä luokalla alkaa uusia oppiaineita, nimittäin ruotsin kieli, fysiikka, kemia, kotitalous, terveystieto ja oppilaanohjaus. Usein samaa oppiainetta opiskellaan useita tunteja peräkkäin. Tyryn koulussa oppilaalla on keskimäärin 30 viikkotuntia kullakin luokka-asteella. Jaksoluku aiheuttaa sen, että jossakin jaksossa saattaa olla hieman vähemmän, jossakin hieman enemmän. Tarkempi oppiaineluettelo löytyy klikkaamalla auki koulumme opetussuunnitelma.

Sanaselityksiä

          AIHEKOKONAISUUDET

  • Aihekokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi kansainvälisyyskasvatus, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys tai viestintä- ja mediataito. Niitä opiskellaan eri oppiaineiden yhteydessä, teemapäivinä, projekteina tai 7.-9. luokilla valinnaisaineina.

    AINEENOPETTAJA
  • Yläkoulussa on kussakin aineessa oman alansa asiantuntija, aineenopettaja

    ALA-ASTE
  • Ala-asteeseen (l.-6. luokat) ja yläasteeseen (7.-9. luokat). Nykyisin jako on poistettu koululainsäädännöstä. Aikaisemmin peruskoulu jaettiin ala-asteeseen ja yläasteeseen, nyt puhutaan alakoulusta ja yläkoulusta.

    ALKUOPETUS
  • 1. ja 2. luokkien opetusta kutsutaan alkuopetukseksi.

    ARVIOINTI
  • Arvioinnin tehtävänä on antaa tietoa siitä, miten tavoitteet on saavutettu ja miten ne voitaisiin saavuttaa vielä paremmin. Arviointi voi olla valtakunnallista, kunnan tasolla tapahtuvaa tai koulukohtaista koulun toiminnan arviointia tai oppilaan arviointia. Vanhemmat voivat olla mukana koulun toiminnan arvioinnissa sekä oman lapsensa kehityksen arvioinnissa. (ks. myös kohdat oppilaan arviointi ja koulun itsearviointi)

    EHEYTTAMINEN
  • Opetus voidaan rakentaa laajoiksi kokonaisuuksiksi eheyttäen. Tällöin opiskeltavia asioita, esimerkiksi ravintoa, terveyttä tai ympäristönsuojelun kysymyksiä tarkastellaan samanaikaisesti eri oppiaineiden näkökulmasta.

    ERITYISOPETTAJA
  • Erityisopettaja opettaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita erityisluokalla tai muun opetuksen ohessa osa-aikaisesti.

    ERITYISOPETUS
  • Erityisopetus on erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta. Oppilas voi saada erityisopetusta osa-aikaisesti muun opetuksen ohessa tai erityiskouluissa tai -luokissa. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta käytetään myös nimityksiä pienryhmäopetus, klinikkaopetus, luokaton erityisopetus tai laaja-alainen erityisopetus.

    ERITYISOPETUKSESSA KÄYTETTY LUOKITTELU
  • EMU on kehityksessä viivästyneiden tai lievästi kehitysvammaisten oppilaiden mukautettua opetusta.
  • EHA I on lievästi tai keskiasteisesti kehitysvammaisten oppilaiden harjaantumisopetusta.
  • EHA2 on vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden harjaantumisopetusta.
  • EKU on kuulovammaisten oppilaiden opetusta.
  • EDY on puhehäiriöisten oppilaiden dysfasiaopetusta.
  • EAU on autististen lasten opetusta.
  • ENA on eri tavoin näkövammaisten oppilaiden opetusta.
  • ESY on tunne-elämältään häiriintyneiden ja sosiaalisesti sopeutumattomien oppilaiden opetusta.
  • EVY on vammautuneiden oppilaiden opetusta. Oppimisvaikeuksien syy voi olla neurologinen (hermostoperäinen) vamma tai kehityshäiriö (kuten MBD-oireyhtymä) tai liikuntavamma (kuten CP-oireyhtymä).
  • PULUKI on puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriöisten oppilaiden opetusta.

    ERIYTTÄMINEN
  • Eriyttämisellä tarkoitetaan opetuksen järjestämistä siten, että oppilaiden tavoitteet ja tehtävät vaihtelevat yksilöllisesti.

    ESIOPETUS
  • Opetusta, jota annetaan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna, kutsutaan esiopetukseksi. Sen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta 1.8.2001 alkaen. Lapsille esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

    HAJAUTETTU OPETUS
  • Oppiainetta opiskellaan hajautetusti läpi koko vuoden 1-3 tuntia viikossa.

    HENKILÖKOHTAINEN OPINTO-OHJELMA
  • Oppilaan kanssa voidaan laatia henkilökohtainen suunnitelma siitä, mitä ja miten hän opiskelee. Myös vanhemmat voivat osallistua henkilökohtaisen suunnitelman laadintaan.

    HOJKS
  • Perusopetuslain mukaan erityisopetukseen osallistuvalle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Vanhemmilla ja asiantuntijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen.

    HUOLTAJA
  • Huoltaja on lapsen kasvatuksesta vastaava henkilö, tavallisesti lapsen äiti ja/tai isä.

    ILTAPÄIVÄTOIMINTA
  • Iltapäivätoiminta on kerho- tai muuta vapaa-ajantoimintaa oppituntien jälkeen. Toimintaa voivat järjestää koulun tiloissa myös koulun ulkopuoliset tahot.

    INKLUUSIO
  • Inkluusio viittaa siihen, että erityisopetus on sulautunut joustavaksi osaksi yleisopetusta. Sen mukaan jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus käydä lähikoulua riippumatta siitä, onko lapsella jokin vamma, sairaus tai muu oppimisvaikeus.

    INTEGRAATIO
  • Integraatio tarkoittaa sitä, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita opetetaan mahdollisimman pitkälle yleisopetuksen yhteydessä. Heillä voi olla tukenaan kouluavustaja tai he saavat erityisopettajan tukea.

    JAKSOLUKU
  • Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Yksi jakso on noin 7-8 viikkoa. Kaikkia lukuaineita ei lueta läpi koko kouluvuoden, vaan vain muutaman jakson aikana. Silloin jakson aikana on oppiainetta joko viisi tuntia viikossa tai ei ollenkaan.

    KAIKILLE YHTEISESTI OPETETTAVAT AINEET
  • Osa koulun oppiaineista on kaikille oppilaille pakollisia. Nämä oppiaineet on määritelty perusopetuslaissa.

    KIELET
  • Perusopetuksen kielenopetuksen laajuudet on määritelty seuraavasti:
  • Al = yhteinen ensimmäinen kieli (1.-6. luokkien aikana alkava)
  • A2 = vapaaehtoinen kieli (1.-6. luokkien aikana alkava)
  • BI = yhteinen toinen kotimainen kieli tai englanti (7.-9. luokkien aikana alkava)
  • B2 = valinnainen kieli (7.-9. luokkien aikana alkava)

    KLINIKKA
  • Luokkahuone, jossa yksilöllistä opetusta ja/tai osa-aikaista erityisopetusta tarvitsevat oppilaat  vierailevat eri oppitunneilta.

    KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
  • Kodin ja koulun yhteistyöllä tarkoitetaan koulun henkilöstön ja oppilaiden huoltajien välistä vuorovaikutusta. Perusopetuslaki velvoittaa kouluja olemaan opetuksessa yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyö voi olla lapsen oppimiseen, arviointiin, opetussuunnitelman laatimiseen ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvää. Monessa koulussa toimii vanhempainyhdistys, joka osataan edistää kodin ja koulun yhteistyötä.

    KOULUKULJETUS
  • Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada kuljetus tai avustusta kuljetukseen, mikäli koulumatka on yli 5 kilometriä tai ikä ja olosuhteet huomioon ottaen vaikea, rasittava tai vaarallinen.

    KOULUKURAATTORI
  • Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hänen tehtävänään on tukea oppilaiden koulunkäyntiä erityisesti ongelmatilanteissa ja edistää kouluyhteisön hyvinvointia sekä sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamista koulun opetus- ja kasvatustyössä. Myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä koulukuraattoriin.

    KOULUN ITSEARVIONTI
  • Perusopetuslaki edellyttää, että koulut arvioivat oman toimintansa laatua. Arviointitavat vaihtelevat kouluittain. Vanhemmat voivat osallistua koulun itsearviointiin.

    KOULUN KERHO
  • Koulun kerho on koulun järjestämää, oppilaalle vapaaehtoista harrastustoimintaa. Kerhot mainitaan koulun työsuunnitelmassa.

    KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA
  • Koulunkäyntiavustaja on opettajan ja oppilaiden apuna koulussa toimiva henkilö. Koulunkäyntiavustaja voi olla koulu- tai luokkakohtainen. Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla voi olla luokassa henkilökohtainen avustaja.

    KOULUPSYKOLOGI
  • Koulupsykologi työskentelee yhteistyössä lasten, vanhempien, opettajien ja koulun muun henkilöstön kanssa oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvien pulmien parissa. Työn tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä lieventää ja poistaa oppimisen esteitä.

    KOULUPUDOKAS
  • Koulupudokas on epävirallinen termi, jolla tarkoitetaan oppilaan syrjäytymistä. Sillä viitataan myös oppilaaseen, joka keskeyttää koulunkäynnin ennen oppivelvollisuuden suorittamista.

    KOULUTERVEYDENHUOLTO
  • Kouluterveydenhuolto on oppilaan fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen kehityksen seuraamista tai tukemista. Koulussa voi olla oma terveydenhoitaja tai terveydenhoitajan vastaanotto on järjestetty terveyskeskuksessa.

    KOULUTULOKAS
  • Lapsi, joka on aloittamassa koulunkäynnin, on koulutulokas.

    KURINPITO
  • Koulu voi rangaista oppilasta, joka rikkoo koulun järjestyssääntöjä tai käyttäytyy koulussa epäasiallisesti. Koulun käyttämät rangaistuskeinot on määritelty perusopetuslaissa. Rangaistukset ovat luokasta poistaminen, enintään kahdeksi tunniksi määrätty jälki-istunto, kirjallinen varoitus sekä määräaikainen erottaminen koulusta.

    LEIRIKOULU
  • Leirikoulu on koulun työsuunnitelmaan merkitty jakso, joka toteutetaan koulun ulkopuolella. Vanhemmat voivat osallistua leirikoulun suunnitteluun. Vastuu leirikoulun toteuttamisesta on koululla. Tyryn koulu ei osoita varjoa leirikoulujen järjestämiseen.

    LUKI-OPETUS
  • Oppilas, jolla on lukemisen tai kirjoittamisen alueella oleva häiriö tai ongelma, voi saada erityisopetusta, ns. LUKI-opetusta.

    LUKUJÄRJESTYS
  • Lukujärjestys on oppilaiden päivä- ja viikko-ohjelma. Lukujärjestys sisältää koulun alkamis- ja päättymisajat sekä usein myös päivän aikana opiskeltavat oppiaineet.

    LUKUVUOSI
  • Lukuvuosi on perusopetuksen vuosittainen työaika. Perusopetuksen lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetuksen järjestäjät päättävät, milloin lukuvuoden koulutyö alkaa ja milloin ovat koulujen lomat. Lukuvuosi jaetaan koulutyössä kahteen osaan: syyslukukauteen ja kevätlukukauteen. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden koulutyö Päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

    LUOKANVALVOJA
  • Joku luokan opettajista on myös ns. luokanvalvoja, joka hoitaa nimikkoluokkansa poissaolojen valvonnan, yhteydenotot kodin ja koulun välillä sekä toimii muutenkin oman luokkansa tukena. Luokanvalvoja on iloinen, kun kotoapäin otetaan yhteyttä yhteisten kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi.

    LUOKKARETKI
  • Luokkaretki on oppilaiden ja/tai vanhempien suunnittelema retki tai matka, josta koulu ei ole vastuussa. (ks. myös kohta opintoretki).

    MUKAUTETUT OPPIMÄÄRÄT
  • Erityisopetuksen oppilaalle voidaan opettaa yksi tai useampi oppiaine mukautettuna oppimäärinä (= yksilöllistetty ops), jolloin poiketaan yleisopetuksen oppimäärästä. Mukautetut oppimäärät tarkennetaan oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. (ks. myös kohta opetuksen mukauttaminen ja oppimäärä).

    OPETUKSEN JAKSOTTAMINEN
  • Opetuksen jaksottaminen tarkoittaa, että koulun lukuvuosi jaetaan esimerkiksi kuuden viikon pituisiin jaksoihin. Jokaiselle jaksolle laaditaan oma lukujärjestys, jossa keskitytään tiettyjen oppiaineiden opiskeluun.

    OPETUKSEN MUKAUTTAMINEN
  • Opetuksen mukauttaminen tarkoittaa, että opetus ja oppimäärät sopeutetaan erityisopetuksen oppilaiden oppimisedellytyksiä vastaavaksi.

    OPETUSRYHMÄ
  • Yleisin opetusryhmä on luokka. Luokkia voidaan jakaa tarvittaessa pienemmiksi tai yhdistää suuremmiksi opetusryhmiksi.

    OPETUSSUUNNITELMA (OPS)
  • Opetussuunnitelma on koulussa tai kunnassa laadittu suunnitelma siitä, mitä ja miten koulussa opiskellaan. Opetussuunnitelmassa esitetään myös, miten opetusta ja oppilasta arvioidaan. Opetussuunnitelma ohjaa ja kehittää koulun käytännön opetustoimintaa. Vanhemmat voivat osallistua koulun opetussuunnitelman kehittämistyöhön. Opetussuunnitelma laaditaan kunta- ja/tai koulukohtaisesti. Sen tulee pohjautua valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin.

    OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
  • Opetussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen laatima asiakirja, jossa on päätetty opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Asiakirja on koulutuksen järjestäjiä velvoittava. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan sen mukaisesti.

    OPINTO-OHJAAJA (OPO)
  • Opinto-ohjaaja antaa ohjausta opiskelutaidoissa sekä ammatinvalinnassa ja jatko-opintojen suunnittelussa pääasiassa 7.-9. luokilla.

    OPINTORETKI
  • Opintoretki on koulun työsuunnitelmaan merkitty kouluaikana tehtävä retki, joka syventää ja täydentää opiskeltavia asioita. Vastuu opintoretkestä on koululla ja se edellyttää opettajan mukanaoloa. Vanhemmat voivat osallistua opintoretken järjestämiseen ja toteuttamiseen. (ks. myös kohta luokkaretki)

    OPPIAINES
  • Oppiaineksella tarkoitetaan eri aineissa (esim. äidinkielessä, matematiikassa) määriteltyjä opetuksen sisältöjä.

    OPPILAAN ARVIOINTI
  • Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Arvioinnin tehtävä opintojen aikana on tukea, ohjata ja kannustaa oppilasta yksilöllisesti. Lukukauden tai opintojakson päättyessä oppilas saa palautetta oppimisestaan. Arviointi voi olla sanallista 1.-7. luokilla lukuun ottamatta niitä oppiaineita, joiden opetus päättyy 7. luokalla. Monissa kouluissa on käytössä opettajan, oppilaan ja vanhempien yhteiset arviointikeskustelut. Päättöarviointi on perusopetuksen päättövaiheessa suoritettava arviointi, jonka tulee perustua perusopetukselle asetettuihin tavoitteisiin. Päättöarvioinnin on oltava kansallisesti vertailukelpoista ja kohdeltava oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvioinnin tuloksena oppilas saa päättötodistuksen. (ks. myös kohta päättöarvioinnin kriteerit)

    OPPILAANOHJAUS
  • Oppilaanohjaus on ohjaustoimintaa, jossa käsitellään yleisiä opiskelutaitoja sekä ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kannalta tarpeellisia tietoja ja valmiuksia.

    OPPILASHUOLTO
  • Oppilashuolto on oppilaan hyvinvointia edistävää toimintaa, jota kaikki koulun aikuiset tekevät. Oppilashuolto käsittää mm. kouluruokailun, koulukuljetukset, kouluterveydenhuollon sekä koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut. Monissa kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, joka suunnittelee ja ohjaa oppilashuoltotyötä.

    OPPIMAAN OPPIMINEN
  • Oppimaan oppiminen on oppilaan opiskelutaitojen, -menetelmien ja -asenteiden kehittämistä.

    OPPIMISKÄSITYS
  • Oppimiskäsitys on käsitys siitä, miten oppiminen yksilössä ja ryhmässä tapahtuu. Koulun oppimiskäsitys vaikuttaa mm. siihen, millaisia opetusmenetelmiä koulussa käytetään.

    OPPIMISTAVOITTEET
  • Oppimistavoitteet ilmaisevat sen, mihin oppimisella pyritään. Tavoitteet voivat koskea perusopetusta yleisesti tai jotakin oppiainetta erityisesti.

    OPPIMISYMPÄRISTO
  • Oppimisympäristö sisältää fyysisen ympäristön, kuten koulun tilat ja opetusvälineet. Sen lisäksi siihen kuuluu koulun henkinen ilmapiiri, mm. vuorovaikutus. Myös uuden teknologian luomat ympäristöt (mm. internet) voivat luoda oppimisympäristöjä.

    OPPIMÄÄRÄ
  • Oppimäärä kertoo sen, kuinka paljon opetusta tulee antaa eri oppiaineissa, eri vuosiluokilla ja koko perusopetuksessa.

    OPPIVELVOLLISUUS
  • Oppivelvollisuus on lakiin perustuva velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Oppivelvollisuuden voi suorittaa osallistumalla perusopetukseen tai hankkimalla muulla tavoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Se päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

    PEDAGOGIIKKA
  • Pedagogiikka on yleisessä merkityksessä käsitys siitä, miten kasvatus tai opetus tulisi järjestää. Suppeassa merkityksessä sitä käytetään viittaamaan opetus- tai kasvatustaitoon. Se voi viitata myös johonkin kasvatukselliseen suuntaukseen, esim. Steiner-pedagogiikkaan tai tiettyyn kasvatuksen osa-alueeseen, esim. erityispedagogiikkaan.

    PERUSOPETUS
  • Perusopetus on 1.-9. luokkien opetusta, jota annetaan peruskoulussa. Sitä voidaan antaa myös oppilaan kotona, kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa.

    PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS
  • Lapsi otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta.

    PROFILOITUMINEN
  • Profiloituminen tarkoittaa koulun omaleimaisuuden kehittämistä. Koulut voivat painottaa opetuksessaan esimerkiksi kuvaamataiteita, luonnontieteitä tai viestintää.

    PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT
  • Opetushallitus on laatinut perusopetuksen päättöarvosanan antamisen tueksi arviointikriteerit. Arviointikriteerit on suositus, jonka käyttöön otosta kunta tai koulu päättää. Kunkin oppiaineen arviointikriteereissä määritellään ne tieto- ja taitotasot, jotka oppilaan pitää hallita yhdeksännellä luokalla saavuttaakseen arvosanan 8.

    REHTORI
  • Rehtori on koulun johtaja. Hän ohjaa, johtaa ja valvoo koulun opetus- ja kasvatustoimintaa.

    RYHMÄKOKO
  • Ryhmäkoolla tarkoitetaan opetusryhmässä olevien oppilaiden lukumäärää. Yleisopetuksen opetusryhmien koolle ei ole asetettu rajoituksia. Lainsäädännössä on määritelty erityisopetuksen opetusryhmässä olevien oppilaiden enimmäismäärä. Myös esiopetuksen ryhmäkoosta on annettu suositus.

    TOISEN ASTEEN KOULUTUS
  • Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta tai ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta.

    TUKIOPETUS
  • Tukiopetus on opetusta ja ohjausta, jota annetaan useimmiten oppituntien ulkopuolella. Koulu järjestää silti opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

    TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUTTAMINEN (TET)
  • Työelämään tutustuttaminen on opetusohjelmaan kuuluva jakso, jossa tutustutaan työelämään ja työpaikan toimintaan. Jopo-oopilaiden kohdalla puhutaan TOP-jaksoista. 

    TYÖSUUNNITELMA
  • Koulun työsuunnitelma laaditaan lukuvuosittain. Se perustuu hyväksyttävään opetussuunnitelmaan. Se sisältää retket, leirikoulut, teemapäivät tai vastaavat tapahtumat. Suunnitelmasta käytetään myös nimiä lukuvuosisuunnitelma tai vuosisuunnitelma.

    VALINNAISAINEET
  • Osa 7.-9. luokan oppiaineista on valinnaisia, joista oppilas valitsee kiinnostuksensa mukaan.

    VUOSILUOKKA
  • Vuosiluokalla tarkoitetaan tietyn luokka-asteen oppilaita, esimerkiksi ensimmäisen tai toisen luokan oppilaita.

    VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS
  • Vuosiluokkiin sitomaton opetus on opetuksen järjestämisen tapa, jossa oppilaat etenevät oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti eivätkä ensisijaisesti vuosiluokittain.

    VÄLITUNTI
  • Aika (kestoltaan yleensä 15 minuuttia), jonka oppilas viettää raittiissa ilmassa koulun pihalla tai mahdollisesti koulumme sisätiloissa.

    YHTEISHAKU
  • Yhteishaku on järjestelmä, jolla haetaan keskitetysti peruskoulun jälkeiseen toisen asteen koulutukseen.

    YLEISOPETUS
  • Perusopetus, joka ei ole erityisopetusta, on yleisopetusta.

    YLÄASTE
  • Aikaisemmin peruskoulu jaettiin ala-asteeseen (1.-6. luokat) ja yläasteeseen (7.-9. luokat). Nykyisin jako on poistettu koululainsäädännöstä.

Viimeksi muokannut: Marko Tuominen, 22.1.2015 9:45