Vanajaveden laakso

Rajausluonnos





Rapolanharjun-Huittulan kylän valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan kuuluvalle kylämaisemalle ominaista ovat vanhan kylänraitin varrelle harjunrinteen suuntaisesti sijoittuvat, pitkät talonpoikaisrakennuksen pengerrettyine puutarhoineen.

Huittulanharjun laelle ja rinteille todennäköisesti jo rautakaudella syntynyt Huittulan kylä muodostaa merkittävän kokonaisuuden Hämeessä poikkeuksellisen edustavana ja yhtenäisenä säilyneenä ryhmäkylänä. Kylään liittyy merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja ja taiteilijamuistoja.

Ritvalan kylässä on ainoana Suomessa säilynyt helkajuhlaperinne. Kansanperinteen mukaan helkajuhlaa on ikivanhana vietetty jo maailman alusta lähtien. Juhla pohjautunee jo esihistoriallisen ajan kevätriitteihin. ”Jo sitte mailmaki loppuu kuin Ridvalan Helka ja Huittulan vainio”, on Elias Lönnrotin muistiinpano vuodelta 1831.

Osa-alueella on useita valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohteita ja valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteita, jotka liittyvät Natura2000-verkostoon. Alueella on lisäksi esihistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.

Suuri osa Vanajaveden selästä ja tärkeistä lintujen pesimäsaarista sekä rehevistä ranta-alueista kuuluu Natura2000-verkostoon Vanajaveden alueenna, joka on toinen Pirkanmaan kahdesta kansainvälisesti arvokkaaksi luettavasta kosteikko- ja lintualueesta.




Ritvalanraitilta, Ritvalan kylän edustalta näkyy Hattulan Tenholan linnavuorelle asti.
Laajat viljelymaisemat avautuvat Huittulan kylän molemmin puolin. Kuva kylän pohjoispuolelta.
Ritvalan peltomaisemaa.
Helkakulkue
Rapolanharjun - Huittulan kylän valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan kuuluvalle kylämaisemalle ominaista ovat vanhan kylänraitin varrelle harjunrinteen suuntaisesti sijoittuvat, pitkät talonpoikaisrakennukset pengerrettyine puutarhoineen.
Huittulan vanha kylänraitti, historiallisesti merkittävä Sääksmäen kirkolta Ritvalan kylään ja Mälkiäisiin johtava tie on säilynyt vanhassa linjauksessaan, tosin rakennusten tasalla kulkevasta hiekkaisesta kylänraitista korotetuksi ja päällystetyksi muuttuneena.
Paikoin vain noin kymmenen metriä leveä ja korkeimmalta harjaltaan noin 18 metrin korkeuteen jyrkkärantaisena nouseva kivikkoinen Oitinkintaan niemi on vaikuttava muistomerkki jäätikön vetäytymisestä, ja muodostaa maisemallisesti erikoislaatuisen kokoneisuuden.
Vanajaveden pohjalla harju kulkee selänteenä ja nousee taas Hämeenlinnan puolella harjanteeksi.
Nerooniemen iillaankivi.
Vanajaveden selkää Oitinkintaan kohdalla.




Viimeksi muokannut: Outi Kanerva, 15.2.2011 11:17