Elias Ilkka

Elias Ilkka

Kuvanveistäjä Elias Ilkka

s. 25.6.1889 Jalasjärvi
k. 14.1 1968 Sääksmäki

Opinnot

Taideteollinen keskuskoulu 1906-1907
Emil Wikströmin oppilas 1907-1908
Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1910-1911
Opintoja Pariisissa, Academie Colarossi 1912 ja 1930
Italiassa 1922
Lisäksi työskenteli Yhdysvalloissa vuosina 1924-27

Näyttelyt

Yhteisnäyttelyt
Ruotsissa 1916 ja 1939
Saksassa 1935
Italiassa 1937
Yksityisnäyttely Helsingissä 1929


Voipaalan alueella esillä olevat työt:

Mannerheimin ratsastajapatsasluonnos, 1954 kipsi
Aune Lindströmin muotokuva, 1932 kipsi
J.R. Danielsson-Kalmarin muotokuva, 1924 kipsi
Rouva Lydia Keirknerin muotokuva, 1920 kipsi
Koirat, 1923 kipsi
Robert Kajanus- mitali 1933
Naisen muotokuva, kipsi
Larin-Kyöstin muotokuva, 1917 kipsi
Anton Lindforsin muotokuva, 1935 kipsi
Helvi Ilkan muotokuva, 1960 pronssi
Sääksmäen sankarihautamuistomerkin luonnos, 1949 kipsi
Sääksi-veistoksen luonnos, kipsi
Julkisia veistoksia


Julkiset veistokset

Peikko ja impi -veistos Vaasa 1917
Helsingin valloituksessa kaatuneiden suomalaisten muistomerkki 1920
Ylistaron sankaripatsas 1920
Jalasjärven sankaripatsas 1920
Räisälän sankaripatsas 1920
Äänekosken hautausmaan suihkukaivo Paimentyttö, 1937
Jääkäri-reliefisarja Ostrobotnialle 1939
Sääksi-veistos 1964


Ilkan töitä Ateneumin kokoelmissa

Larin-Kyöstin muotokuva 1917
Rouva Lydia Keirknerin muotokuva 1920
Pojan pää 1925
Kylpy 1929
Aune Lindströmin muotokuva 1932

Ilkan töitä on Voipaalan Ilkka-ateljeen lisäksi nähtävillä Jalasjärven kotiseutumuseolla,
jonne myös Ilkan synnyinkoti on siirretty vuonna 1971.


Alunperin jalasjärveläisestä kuvanveistäjä Elias Ilkasta tuli sääksmäkeläinen, kun hän solmi avioliiton Voipaalan kartanon tyttären Helvi Voipaalan kanssa vuonna 1941. Taiteilija Elias Ilkasta tuli näin myös kartanon isäntä. Tämä ateljee, jossa nyt on esillä Ilkan töitä, liittyy erityisesti taiteilijan viimeiseksi jääneeseen työhön, Sääksi-veistokseen. Sääksmäen kunta tilasi Ilkalta vuonna 1962 veistoksen, jonka työstämistä varten kunnostettiin tämä vuonna 1801 rakennettu viljamakasiinirakennus taiteilijan ateljeeksi.

Sääksi-aiheeseen Ilkka oli päätynyt ensimmäistä kertaa jo vuonna 1949. Tällöin Ilkka luonnosteli sääksen Sääksmäen sankarihautamuistomerkki-ehdotelmaansa. Vuosien varrella sääksiaihe kävi taiteilijalle läheiseksi ja kypsyi lopulta suureksi pronssihahmoksi, lopulliseksi työksi, joka paljastettiin Sääksmäen kunnantalon edessä vuonna 1964.

Tarina kertoo, että kalasääski eli sääksi oli muinoin pelastanut läheiseen Rapolan linnavuoreen paenneet Sääksmäen asukkaat vihollisen tuhoilta. Piirityksen aikana hyökkääjät olivat nähneet sääksen pesän mahtavan hongan (männyn) latvassa ja sytyttäneet tämän pesäpuun tuleen. Sääksi, tarun lintu, ei jäänyt toimettomaksi vaan lensi Vanajaveden rantaan, sieppasi tervaveneen ja lennätti sillä vettä palavaan pesäänsä. Näin voimallisen teon nähtyään vihollinen päätti jättää myös kotiseutuaan puolustaneet asukkaat rauhaan. Viholliset peräytyivät, mutta sääksen uroteosta jäi elämään paikkakunnan nimi, Sääksmäki.

Ilkan Sääksi-patsasta voi nykyään ihailla Ilkka-ateljeen edessä, minne se siirrettiin keväällä 2007.
Ateljeen edessä on nähtävillä myös Ilkan Lähteellä -veistos vuodelta 1929.


Viimeksi muokannut: Taija Reilin, 31.5.2017 15:08