Toimenpide-ehdotukset
NUORTEN ELINOLOTYÖRYHMÄ 2003
Toimenpide-ehdotukset
Työryhmän nimeäminen ja aikataulu
Valkeakosken kaupunginhallituksen asettama nuorisopoliittinen työryhmä teki toimenpide-ehdotuksia nuorten elinolojen parantamiseksi vuonna 1995. Ehdotukset käsiteltiin kaupunginhallituksessa ja asianomaisissa lautakunnissa. Osa ehdotuksista toteutettiin sellaisenaan, osa hieman muunneltuna ja osa ehdotuksista on jäänyt toteuttamatta.
Työryhmä esitti myös, että vastaava työryhmä tarkastelisi nuorten elinoloja viiden vuoden välein.
Vuonna 2000 kaupunginhallitus nimesi nuorten elinoloja selvittävä työryhmän. Se teki lukuisia ehdotuksia nuorten elinolojen parantamiseksi. Monet työryhmän ehdotuksista johtivat toimenpiteisiin kuten keskustan nuorisokahvila ja nuorten vuokratalo. Työryhmä ehdotti, että nuorten elinoloja olisi syytä tarkastella kolmen vuoden välein.
Liikunta- ja nuorisolautakunta nimesi nuorten elinolotyöryhmän 19.3. 2003. Työryhmän jäseniksi valittiin Jouni Koivisto, Katja Nieminen, Sari Rantanen ja Minna-Maria Solanterä liikunta- ja nuorisolautakunnasta Hannu Hakala nuorisovaltuustosta ja Jorma Mertanen nuorisotoimistosta. Ehdotusten tulee olla valmiina joulukuun 2003 alussa.
Työryhmä valitsi itse toimihenkilöt keskuudestaan. Puheenjohtajaksi valittiin Katja Nieminen ja sihteeriksi Jorma Mertanen. Työryhmä on kokoontunut 7 kertaa. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina nuorisovaltuustoa, Jaana Rikkosta työvoimatoimistosta, Marika Kukkosta A-klinikalta ja Minna Kampparia Yönusvasta.
Ehdotuksia tehtiin viideltä aihealueelta:
1) Nuorten työllisyys ja työttömyys
2) Nuorten päihteidenkäyttö
3) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen
4) Nuorten palvelut ja vapaa-ajantoiminta
5) Nuorten asuminen
1. Nuorten työllisyys ja työttömyys
Nuorten poismuuton vähentäminen ja opiskelun jälkeinen paluumuutto ovat tärkeitä strategisia asioita Etelä-Pirkanmaan alueella. Keskeisesti siihen vaikuttavat työpaikan ja asunnon saaminen. Nuorten työpaikkojen määrää on mahdollista lisätä siten, että paikalliset kunnat, yritykset ja teollisuus palkkaavat nuoria vapautuviin tehtäviin. Seutukunnalle on syytä käynnistää kampanja, jossa käsitellään niitä etuja ja merkityksiä, joita nuorten palkkaamisesta on yrityksille ja koko seutukunnalle. Kampanjan tulee kestää vähintään kolme vuotta, jotta se vaikuttaisi täystehoisesti.
Työpaikan hakeminen on ensimmäisiä toimenpiteitä koulun jälkeen. Toisen asteen kouluihin tulisi saada yritysten edustajia kertomaan työnhausta. Kun työantaja on suoraan puhumassa oppilaille tulevat työelämän tarpeet selvitettyä tämän päivän tarpeita vastaavasti.
Kesätyöpaikat ovat nuorten ensimmäinen kosketus työelämään. Paitsi työnteko, myös työstä saatava oma rahallinen ansio on ensiaskelia itsenäistyvään elämään. Kaikille 17-vuotta täyttäneille kesätöitä haluaville nuorille on saatava kesätyöpaikka. Valkeakosken kaupungilla on asiassa keskeisin rooli. Kesätyöllistämistä varten on varattava vuosittain määrärahat 200 nuoren palkkaamiseksi vähintään neljän viikon työsuhteeseen.
Ehdotukset:
A. Yhteistyössä Etelä-Pirkanmaan teollisuuden, yritysten, kuntien ja järjestöjen kanssa järjestetään nuorten työllistämiskampanja vuosina 2005-2007. Kampanjassa painotetaan nuorten palkkaamisen merkitystä ja etuja sekä nuorten että yritysten kannalta.
B. Toisen asteen kouluihin yritysten edustajien vierailuja, jotka kertovat, mitä työnantaja ja esimies odottavat nuorelta työnhakijalta.
C. Valkeakosken kaupunki palkkaa vuosittain 200 nuorta kesätöihin. Työajan tulee olla vähintään 4 viikkoa.
2. Nuorten päihteidenkäyttö
Huumeiden käyttö ja tarjonta on tullut pysyväksi ilmiöksi pienillekin paikkakunnille. Huumeiden vastainen valistustoiminta ei perinteisesti toteutettuna saavuta merkittävää vastakaikua nuorten parissa. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee kehittää uusia, tosiasioihin perustuvia valistusmenetelmiä. Huumeputket, päihdedraama ovat esimerkkejä onnistuneista uusista menetelmistä, joita voidaan käyttää ?valistustoiminnassa?. Eri hallintokuntien kuten koulu- sosiaali- ja terveys, sivistys, liikunta- ja nuorisokeskusten tulee järjestää ennaltaehkäisevää huume- ja päihdevalistusta ennakkoluulottomilla menetelmillä.
Alkoholia käytetään hyvin runsaasti viikonloppuisin. Valitettavasti 13-14 vuotiaat nuoret eivät ole enää poikkeus. Nuoret kokoontuvat keskustan puistoissa tai Apianniemessä kesäinen ja syksyisin. Nykyisin sekä perjantai että lauantai ovat ?juhlapäiviä?. Juopotteluun tulee puuttua tehokkaammin. Vanhempien vastuuta tulee korostaa. Poliisin on puututtava edellisten vuosien tapaan tarkemmin alaikäisten juomiseen.
Tilastojen mukaan nuorten tupakointi on lisääntynyt huolimatta tiukentuneesta lainsäädännöstä. Vaikutta siltä, että lainsäätäjän tarkoitus ei ole kohdannut olemassa olevaa todellisuutta. Tarvitaan koulujen kautta tapahtuvaa valistusta ja kampanjointia. Oppilaiden kanssa voidaan järjestää esim. luokkien välisiä kilpailuja ja päihteiden vastaisia näyttelyitä, joihin nuoret itse tekevät oppilastöitä.
Ehdotukset:
A. Huumeita käsittelevää ennaltaehkäisevää toimintaa uusilla keinoilla yhteistyössä kaupungin eri hallinnonalojen, järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa.
B. Vanhempien ja viranomaisten tulee puuttua tiukemmin ottein alaikäisten nuorten juopotteluun kaupungin keskustassa.
C. Tupakan vastaista valistustoimintaa tulee tehostaa kouluissa järjestämällä uudenlaista valistustoimintaa kuten kilpailuja ja näyttelyitä.
3. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen
Ammattiopistolla on toiminut Youth Labra ? projekti. Se on ammattiopiston keskeyttäneiden nuorten työpainotteinen väylä ammattitutkinnon hankkimiseksi. Se on toiminut Etelä-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Projektin rahoitus kestää tällä hetkellä vuoden 2004 kesään. Kokemukset ovat olleet hyviä. Jatkossa tulee varmistaa vastaavanlaisten toimintamuotojen jatkuminen ammattiopiston yhteydessä.
Työvoimatoimistoon on hakeutunut monia alle 17-vuotiaiden peruskoulun päättäneitä nuoria, jotka eivät kuulu toimenpiteiden piiriin. Nuoret ovat passiivia ja suhtautuvat kielteisesti koulutukseen. Nuorten syrjäytyminen työelämästä ja muusta sosiaalisesta elämästä maksaa tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä jo koulunkäynnin yhteydessä.
Ehdotukset:
A. Ammattiopiston tulee jatkaa opintonsa keskeyttäneille tarkoitettua työpainotteista koulutuslinjaa.
B. Toisen asteen oppilashuollolta edellytetään toimenpiteitä peruskoulun päättäneiden alle 17-vuotiaiden nuorten aktivoimiseksi koulutukseen.
4. Nuorten palvelut ja vapaa-ajantoiminta
Nuorten taholta on usein todettu nuorten vaatetusliikkeiden vähäinen määrä. Ostosmatkat suuntautuvat usein Tampereelle tai Hämeenlinnaan. Vaikka työryhmän esitykset koskevat pääosin julkisen sektorin toimintaa työryhmä toivoo paikkakunnalle vaatetusalan yrittäjiä.
Viikonloppuisin haja-asutusalueiden nuorten kulkeminen busseilla on lähes mahdotonta. Työryhmä esittää, että paikalliset liikennöitsijät kehittäisivät viikonloppuisin ajettavia pikkubussireittejä tai että nuorten vanhemmat järjestäisivät asuinaluekohtaisia kuljetusverkkoja.
Keskustassa on toiminut määräaikaisena nuorisokahvila lokakuusta 2001 lähtien. Määräaika päättyy kesällä 2004. Nuorisokahvila on ollut avoinna iltaisin ja viikonloppuisin. Kahvila on ollut hyvin suosittu. Vuosittainen kävijämäärä on ollut yli 15.000 henkeä. Määräaikainen nuorisokahvila tulee vakinaistaa.
Seikkailupuistoon on suunniteltu skeittialue. Se on asfaltoitu syksyllä 2003, mutta alueelta puuttuvat rampit ym. välineet. Alue tulee saattaa valmiiksi suunnitelmien mukaisesti kevään 2004 aikana.
Kariniemen leirikeskuksen vanha päärakennus on ollut käyttämättömänä vuosikymmeniä. Peruskorjauksen myötä leirikeskuksen kapasiteettia ja laatua voidaan merkittävästi parantaa. Perusparannuksesta on tehty hankesuunnitelma vuonna 2002 ja yksityiskohtainen korjaussuunnittelu vuonna 2003.
Nuorisojärjestöjen määrä ja toiminta on vähentynyt viime vuosina Valkeakoskella. Nuorisotoimintaa tuetaan avustuksin, nuorisotilojen käyttömahdollisuuksilla ja koulutuksella. Tarvitaan uudenlaisia tukitoimia, joilla nuorisojärjestöjen ja nuorten toimintaryhmien toiminta aktivoituisi.
Ehdotukset:
A. Valkeakoskelle tarvitaan nuorten vaatetusliikkeitä
B. Haja-asutusalueille viikonloppuisin liikennöiviä bussireittejä.
C. Nuorisokahvilan toiminta vakinaistetaan kesällä 2004.
D. Seikkailupuiston skeittialueelle hankitaan tarvittavat rampit ja välineet keväällä 2004.
E. Kariniemen vanhan päärakennuksen peruskorjaus toteutetaan vuosina 2006-2007
F. Nuorisojärjestöjen ja nuorten toimintaryhmien toimintaa tuetaan erilaisilla kampanjoilla kuten harrastemessut, toimintojen esittelyillä jne.
5. Nuorten asuminen
Nuorten asuntotilanne on kohentunut Salonkatu 13:ta valmistuneen nuorten vuokratalon myötä. Talo valmistui heinäkuun 2003 lopussa ja sen omistaa Valkeakosken nuorisoasuntoyhdistys. Kaupungin asuntotoimiston tekemän tilaston (1.10.2003) mukaan nuoria alle 30-vuotiaita asunnonhakijoita oli sata henkilöä. Heistä 80% haki yksiötä tai kaksiota. Näyttää siltä, että nuorten vuokratalo ei ole parantanut merkittävästi nuorten asuntotilannetta. Tarvitaan lisää pieniä asuntoja.
Raha-automaattiyhdistys myöntää nuorten asumisen tukitoimintaan avustuksia nuorisoasuntoyhdistyksille. Avustusta myönnetään asumisohjaajan palkkaukseen 100% kolmeksi vuodeksi ja 50% sen jälkeen. Asumisohjaaja toimii sosiaalisena isännöitsijänä ja nuorten tukihenkilönä. Hän voi toimia asumisen ohjaajana myös muissa kuin nuorisoasunnoissa asuville nuorille.
Ehdotukset:
A. Käynnistetään toimet uuden nuorten vuokratalon rakentamiseksi Valkeakoskelle vuoden 2005 aikana.
B. Käynnistetään nuorten asumisen tukitoiminta vuoden 2005 alusta.
Valkeakoskella 21. marraskuuta 2003
NUORTEN ELINOLOTYÖRYHMÄ
Katja Nieminen (pj), Jorma Mertanen (siht.), Hannu Hakala, Sari Rantanen, Jouni Koivisto ja Minna-Maria Solanterä
