Rasti 2

Muinaislinna, linnaharju, linnamäki, mäkilinna vai linnavuori... ?



Muinaislinnan kivivallia. Tiesitkö, että kotipaikkakunnallamme Valkeakosken Sääksmäellä on muinoin ollut linnoitus, jonka vallien jäänteet ovat edelleen nähtävissä Rapolanharjulla?

Suomessa on noin 400 paikkaa, joita on pidetty joko niillä sijainneiden, todellisten linnoitusten jäänteiden tai suullisen perimätiedon perusteella esihistoriallisina linnavuorina. Todellisuudessa muinaislinnoja on ollut huomattavasti vähemmän, nykyisen Suomen alueella noin 100. Niistä yksi sijaitsee Sääksmäen Rapolanharjulla.

Linnavuorella on kansanperinteessä tarkoitettu korkeaa tai kallioista paikkaa, samaan tapaan kuin linnamäellä tai linnaharjullakin . Näitä nimityksiä yhdistää paikan samanlainen maantieteellinen sijainti korkealla kohdalla ympäröivään maastoon nähden. Varsinaisia muinaislinnoja on ollut kahta tyyppiä:  pakolinnoja on käytetty vaaran uhatessa vetäytymis- ja puolustustarkoituksiin, asuinlinnoissa, kuten Liedon Vanhalinnassa, on ollut asukkaita pysyvästi. Rapolanharjun muinaislinnaa on todennäköisesti käytetty pakolinnana.
 

Muinaislinnoja - milloin ja minne niitä rakennettiin?

Muinaislinnoja rakennettiin rautakauden loppupuolella paitsi Hämeeseen  myös Ahvenanmaalle, Varsinais-Suomeen, Etelä-Savoon ja Karjalaan. Hämeessä muinaislinnoja on Sääksmäen lisäksi ollut ainakin Lempäälässä, Pälkäneellä, Kuhmoisissa, Hattulassa, Tenholassa, Aulangolla, Janakkalassa, Vammalassa ja Hauholla. Rapolan muinaislinna on todennäköisesti rakennettu myöhäisrautakaudella viikinkiaikana 800-1100 jaa. ja se on ollut käytössä 1200-luvulle asti. Myöhemmin varhaiskeskiajalla 1300- ja 1400- luvuilla se on toiminut Ruotsin kuninkaan armeijan tukikohtana aivan kuten Apianvirran Linnosaarikin Valkeakoskella.
 

Puolustusta ja turvaa

Muinaislinnojen rakentamisen on ajateltu liittyneen puolustautumistarpeisiin. Pakolinnoina käytettyjä muinaislinnoja rakennettiin, jotta tarpeen tullen lähialueen väki kotieläimineen saattoi paeta linnaan ja puolustaa itseään ja omaisuuttaan hyökkääjiltä. Rapolan muinaislinnan sijainti ja sen poikkeuksellisen suuri koko ovat voineet tarkoittaa sitä, että Rapolassa on ollut Hämeen keskuslinna, jonne on paennut tarpeen tullessa ihmisiä kauempaakin, kuten nykyisten Toijalan, Viialan, Kylmäkosken ja Urjalan alueilta.

Muinaislinnojen rakentaminen on kertonut myös alueellisen ja paikallisen hallinnon kehittymisestä rautakauden loppupuolella, koska linnan varustaminen, ylläpito ja puolustaminen vaativat pitkälle kehittynyttä ihmisten yhteistoimintaa.

Muinaislinnojen rakentaminen on liittynyt paitsi paikalliseen myös alueelliseen puolustukseen. Vanajan alueen harjujonoon, johon Rapolan harjukin kuuluu, rakennettiin viikinki- ja ristiretkiajalla monia muinaislinnoja. Perätysten harjujonoon rakennetut linnat hyötyivät sijainnistaan lähellä toisiaan: viesti lähestyvästä vihollisesta kulki harjujonoa pitkin muinaislinnasta toiseen, kun vaarasta voitiin ilmoittaa ilmassa näkyvin savu- ja tulimerkein.
 

Kalliolle, kukkulalle...

Luontainen rakennuspaikka muinaislinnoille oli luonnonmuodostelma, jota oli helppo puolustaa, siis joko saari, korkea, kallioinen mäki tai harju. Korkealta paikalta lähestyvä vihollinen oli helppo havaita ja toisaalta jyrkät rinteet vaikeuttivat vihollisen etenemistä. Harjun rinteiden laelta saattoi nähdä kaikkiin ilmansuuntiin, kun puusto oli kaadettu näkyvyyden parantamiseksi. Harjun rinteitä saatettiin vielä kaivamalla tehdä jyrkemmiksi. Rapolan muinaislinna rakennettiin maantieteellisesti erinomaiselle paikalle, korkealle jääkauden muovaamalle selänneharjulle, joka kohoaa korkeimmillaan peräti 70 metriä läheisen Vanajaveden ja 150 metriä merenpinnan yläpuolelle. Rapolan muinaislinnan yli kilometrin mittaisten vallien sisäpuolelle jää kaksi jääkauden muovaamaa harjuhautaa eli suppaa. Kotieläimet voitiin ajaa näihin harjuhautoihin turvaan, kunnes piiritys oli ohitse.

Liite (gif, 107 kb) I. J. Inbergin piirros Rapolan muinaislinnasta. Isossa kuvassa linna on kuvattu päältä, pienessä kuvassa sivulta poikkiviivan osoittamasta kohdasta.


Rapolan muinaislinnan valli on ollut todennäköisesti hirsiarkkuperusteinen. Noin kaksi metriä korkean poikittaishirsisen seinän sisäpuolelle salvottiin hirsiarkku seinän tueksi. Noin puolimetriä korkea ja metrin leveä arkku täytettiin hiekalla ja kivillä, jolloin se toimi myös seisoma-alustana puolustajille. 

Rapolan muinaislinnasta on jäljellä enää osia kivisestä vallista, puuosat ovat hävinneet aikojen saatossa kokonaan. Rapolan muinaislinnassa tiedetään olleen ainakin kaksi porttia. Rapolan muinaislinnan alueelta on löydetty myös uunimaisia tulisijoja ja asumusten pohjia. Linnan pohjalla olevan suuren kuopan arvellaan olleen kaivo.
 

Liite (jpeg, 44 kb). Rapolan muinaislinnan pohjapiirros. Museovirasto. Muokannut Heidi Toivanen.

 

Hyökkäykseen!

Keitä Rapolan muinaislinnaan hyökkäävät ihmiset sitten olivat? Varmasti tiedetään ainakin karjalaisten ja novgorodilaisten joukkojen ryöstelleen Hämeessä rautakauden loppupuolella. Mahdollisesti myös viikingit ovat vierailleet ryöstöretkillään Hämeessä ja Rapolassa.

Vesiteitä pitkin saapuneet hyökkääjät ovat pyrkineet mahdollisesti joko valtaamaan linnan tai ainakin tekemään linnan puolustajien keskuudessa mahdollisimman suurta tuhoa. Tavoitteeseen päästäkseen hyökkääjät ovat voineet piirittää linnaa ja varastaa tai tuhota puolustajien omaisuutta. 

Muinaislinnaan paenneet ihmiset puolustautuivat hyökkääjiltään monin eri tavoin. Rapolan muinaislinnan vallin päältä, tulisijojen vierestä on löydetty heittokivikasoja. Röykkiöiksi koottuja kivenmurikoita on heitetty hyökkääjien päälle linnan valleilta. Vihollisia on myös ammuttu jousiaseilla. Lähitaistelussa  on käytetty miekkoja, kirveitä ja nuijia.

 
Avainsanat


  • Muinaislinna
    • Rapolan muinaislinna
  • Rapolanharju
  • Jääkausi
  • Muinaislinnan rakentaminen
  • Muinaislinnan puolustaminen



Rasti 2 - Tehtävät

2.1 Miksi muinaislinnoja rakennettiin?

2.2 Merkitse tehtävässä 1.2 piirtämääsi aikajanaan Rapolan muinaislinnan käyttövuodet esihistorian aikana.

2.3 Kuvittele, että elät rautakaudella. Olet kalastamassa Rauttunselällä, kun huomaat kahden suurikokoisen, vieraan laivan lähestyvän horisontissa. Miten toimit? 

2.4 Piirrä vihkoosi kuvitteellinen sarjakuva aiheesta "Rapolanlinnan hyökkääjät ja puolustajat". Pohdi aluksi, millaiselta muinaislinna näytti? Ketkä sitä puolustivat? Mistä suunnasta hyökkääjät saapuivat? Millaisia keinoja puolustajilla oli puolustautuessaan käytössään? Mitä linnan vallien sisäpuolella oli? Hyödynnä mielikuvituksesi apuna Rapolan muinaislinnaa koskevia tietoja ja aluetta esitteleviä kuvia ja karttoja.


Siirry seuraavaan rastiin

Viimeksi muokannut: Tuija Ruuttunen, 9.6.2009 10:28