Voipaalan kartano

kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/voipaala.gif


1300-luku

Voipaalan nimi mainitaan ensimmäisen kerran paavi Benedictus XII:n pannabullassa v. 1340, jolloin kuusi Voipaalan kylän taloa julistettiin kirkonkiroukseen.

1500-luku

Paavali Niilonpoika Särkilahti oli Sääksmäen kirkkoherra vuosina 1536 - 1566. Hän keräsi mahtavan omaisuuden, jonka sitten lahjoitti perintönä pojilleen Israelille ja Timoteukselle.

Vuonna 1565 Timoteus Särkilahti sai haltuunsa autiomaata mm. Voipaalan kylästä. Vähitellen Timoteus ja poikansa Juhana hankkivat kylän talot kokonaan itselleen.

1600-luku

Juhanan tyttären Kirstin puoliso Pietari Olavinpoika yhdisti lopullisesti Voipaalan talot kartanoksi. Pietari Olavinpoika otti käyttöön nimen Ruuth ja hänen poikansa Simo Ruuthin pojat Yrjö, Israel ja Peter ottivat nimekseen Ruthenhjelm.

1700-luku

Vuonna 1710 Sääksmäki joutui venäläisten haltuun kahdeksaksi vuodeksi Isovihan aikana. Monien Suomen säätyläisten tapaan, myös Voipaalan herrasväki pakeni Ruotsiin.

Everstiluutnantti Yrjö Ruthenhjelm hallitsi Voipaalaa isänsä jälkeen, Yrjö kuoli vuonna 1703. Hänen jälkeensä oli Voipaalan herrana Kustaa Ruthenhjelm. Isovihan jälkeen Voipaala siirtyi Kustaan lesken toiselle miehelle Reinhold Pajkullille. Vuonna 1731 kartanon omisti tuomari Anders Ignatius, joka oli ehkä ostanut sen.

Ignatiuksen tyttären Hedvigin mies, tuomari Jan Jansson lunasti Voipaalan perikunnalta v.1763, 53 000 kuparitaalerilla. Vuonna 1785 Jansson jakoi perintönsä, jolloin Voipaala siirtyi hänen tyttärelleen Hedvig Lovisalle ja tämän puolisolle Hannu Henrik Gripenbergille. Gripenberg kuoli 25.10.1813.

1800-luku

Odert Henrik Gripenberg lunasti kartanon muilta perillisiltä. Vuonna 1823 hän luovutti Voipaalan veljelleen Johan Ulrik Sebastian Gripenbergille. Johan Gripenberg oli edelläkävijä sokerijuurikkaan viljelyssä, mutta huonolla menestyksellä. Viljely aiheutti suuret tappiot kartanolle ja Gripenbergin oli myytävä kartano. Huutokaupassa 27.6.1842 Voipaalan osti kirkkoherran leski Maria Hellstein.

Hellstein meni naimisiin kapteeniluutnantti Bror Frans Vilhelm Nervanderin kanssa 1842. Vuonna 1868 Maria Nervander jäi leskeksi ja myi kartanon Robert Costianderille. Vuonna 1880 Costiander myi Voipaalan tehtailija Karl Oskar Willgrenille. Vuonna 1883 Willgren myi Voipaalan tehtailija Johan Gustaf Nordlingille. Kunnallisneuvos Waldemar Nieminen osti kartanon Nordlingiltä vuonna 1895.

1900-luku

Waldemar Niemiseltä kartano siirtyi hänen tyttärelleen Helville ja tämän puolisolle Elias Ilkalle. Sodan jälkeen maa-aluetta pakkolunastettiin yhteensä 364 hehtaaria. Elias Ilkka kuoli 1968 ja hänen puolisonsa 1990. Valkeakosken kaupunki vuokrasi kartanon päärakennuksen Ilkoilta vuonna 1977 ja kunnosti sen alakerran taidekeskukseksi. Tällöin suurin osa kiinteistä Jugend-sisustuksista purettiin. Kaupunki osti Voipaalan kartanon rakennuksineen vuonna 1985. Voipaalaan perustettiin Lastenkulttuurikeskus 1990-luvulla. Sittemmin taidekeskuksen toiminnan painopiste on ollut taidenäyttelyissä ja -tapahtumissa.  



Lähde

Sippo, Hanni. Voipaalan kartano Sääksmäellä - historia ja suunnitelma. Tampereen teknillinen korkeakoulu, diplomityö



Linkkejä

Voipaalan taidekeskus

Viimeksi muokannut: Irma Puttonen, 20.3.2018 12:56