Teollisuus

kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/teollisuus.jpg

Ensimmäiset teollisuuslaitokset perustettiin Valkeakoskelle 1870-luvulla. Ensimmäinen teollisuuslaitos oli Myllysaaren puuhiomo ja paperitehdas, jonka perustivat herrat E. J. Gramberg, C. O. Willgren ja C. J. Helin. Koski antoi teollisuuden käyttöön halpaa voimaa, vesistön varrelta saatiin runsaasti raaka-ainetta paperiteollisuudelle ja vuonna 1876 valmistunut Tampere-Hämeenlinna-rautatie kulki suhteellisen lähellä. Vuonna 1873 muodostettiin osakeyhtiö Walkiakoski Aktiebolag, joka liitettiin myöhemmin Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiöön (nykyinen UPM-Kymmene Oyj). 1870-luvun lopulla Valkeakoskella alettiin ensimmäisenä Suomessa tehdä paperia pelkästään puuta raaka-aineena käyttäen. Paperin ohella Valkeakoskella on tuotettu muun muassa viskoosikuitua, lasia ja liimaa. Myllysaaressa on aikoinaan ollut myös koneteollisuutta.

Kirjallinen aineisto

Jylhävaaran vaiheita 17 vuoden aikana - vuonna 1940 perustetun metalliteollisuudessa vaikuttaneen Jylhävaara Oy:n vaiheita. Työn äärestä 1957 (2), s. 21-26. (pdf, 1,4 Mt)

Ketä säteriläiset ovat - tilastollinen katsaus Säteri Oy:n henkilökunnan kotipaikkoihin, ikärakenteeseen, perhesuhteisiin, asuinpaikkaan sekä asunto-oloihin. Valkeakosken joulu 1963, s. 25-26. (pdf, 578 kt)

Myllysaaren vaiheita - Valkeakosken teollisuusyhdyskunnan kehdon vaiheita. Valkeakosken joulu 1965, 4-7. (pdf, 1,2 Mt)

Säteri Osakeyhtiön perustamis- ja rakennusvaiheista - vuoden 1940 rauhanteossa rajan toiselle puolelle jääneen Kuitu Oy:n seuraajaksi perustetun Säteri Oy:n alkuvaiheista Valkeakoskella. Säteriläinen 1946 (12), s. 3-6. (pdf, 1,5 Mt)

Tervasaari sotien jälkeen. Työn äärestä 1957 (2), s. 21-26. (pdf, 1,6 Mt)

Työ- ja ihmissuhteet Valkeakosken tehtailla - Elina Haavio-Mannilan ja Veronica Stolte Heiskasen tutkimus Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Säterin henkilökunnan työ- ja ihmissuhteista vuodelta 1969. Teoksesta Kaikuja Hämeestä XII (Hämäläis-Osakunta) 1969, s. 40-66. Julkaistu teoksen oikeudenomistajan luvalla. (pdf, 4,8 Mt)

Valkeakosken puunjalostusteollisuuden paikanvalinnasta ja nykyisestä sijainnista - teoksesta Kaikuja Hämeestä XI (Hämäläis-Osakunta) 1954, s. 210-240. (pdf, 5,4 Mt)

Valken lasi- ja liimatehdas - Valken lasi- ja liimatehtaan vaiheita. Työn äärestä 1957 (2), s. 39-41. (pdf, 808 kt)

Kaija Väänäsen haastattelu - paperityttönä toiminut Kaija Väänänen kertoo tehtaan henkilökunnasta sekä koskilaisista persoonista (alkuperäiset ääninauhat Valkeakosken kotiseutuarkistossa). (pdf, 421 kt)

Tervasaaren höyrysaha. Kirjoittanut Juhani Kivelä. Valkeakoski-seuran kotiseutujulkaisu 2016, s. 28 –29. (pdf, 1,4 Mt)

Kuvat

Myllysaari - Myllysaaren paperitehdas 1880-luvun lopulla. Taustalla vasemmalla näkyy sellutehdas. (pdf, 930 kt)

Ensimmäinen sellutehdas - Valkeakosken ensimmäinen, vuonna 1880 perustettu sulfaattiselluloosatehdas Tervasaaressa 1880-luvulla. (pdf, 549 kt)

Vanhoja kuvia Valkeakosken tehtaista - Ensimmäisessä kuvassa Tervasaaren tehdasaluetta 1920-luvulta. Viimeisessä kuvassa Tervasaari ja Myllysaari. Kuvassa oikealla näkyy vanha nahkatehdas. (3 kuvaa; pdf, 1,3 Mt)

Työntekoa - Työtä ja työntekijöitä Valkeakosken tehtailta. (5 kuvaa; pdf, 4,0 Mt)

Tehtaat - Kuvia Valkeakosken tehtaista. (4 kuvaa; pdf, 2,8 Mt)

Tervasaari - Ilmakuva Tervasaaren tehtaasta. (pdf, 1,1 Mt)

YuoTubessa on ote elokuvasta "Meiltähän tämä käy" vuodelta 1973 . Elokuva viittaa Suomen viimeisen patruunan arkeen Valkeakoskella. (Koko elokuva on lainattavissa Valkeakosken kaupunginkirjastossa.)

Elokuva viittaa Suomen viimeisen patruunan arkeen Valkeakoskella, missä oli pitkään Suomen suurimman yrityksen päätoimipaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolella... Author : lli799

Aiheesta muualla

Myllykylästä tehdaskaupungiksi - Valkeakosken teollisuuden historiaa Tampereen museoiden, Nokian kaupungin, Mäntässä sijaitsevan G. A. Serlachius -museon, Myllysaaren museon ja Viljakkalan Haverin toteuttamalla Pirkanmaan teollisuushistoriaa käsittelevällä Akseli-sivustolla.

Museo 24 - Jämsän kaupungin virtuaalimuseosta löytyy tietoa Juuso Waldenin lisäksi myös hänen isästään, kenraali Rudolf Waldenista.

Viimeksi muokannut: Heidi Hosio, 25.1.2017 14:06