Juuso Waldenin muistomerkki

Valkeakoski  >  Kulttuuri ja vapaa-aika  >  Julkiset veistokset  >  Juuso Waldenin muistomerkki

Juuso Waldenin muistomerkki

Juuso Waldenin muistomerkki

Pronssi, teräs, kiinnitetty luonnonkiveen
Paljastettu 5.4.2017
Lepänkorvan puisto

Muistomerkin suunnittelivat Alf Lindström ja Salla Lylynoja.


Muistomerkin taustaa

Juuso Walden sai muistomerkissä olevan pronssisen patsaan 60-vuotislahjana englantilaisilta liiketuttaviltaan 5.4.1967.

Patsaan tekijä on skotlantilainen kuvanveistäjä David McFall 
(1919-1988).

Juuso Waldenin tytär Riitta Wrede lahjoitti patsaan käytettäväksi muistomerkkiin. Muilta osin muistomerkki rahoitettiin kansalaiskeräyksellä. 

Muistomerkin suunnittelivat Alf Lindström ja Salla Lylynoja.  Se paljastettiin 5.4.2017, jolloin Juuso Waldenin syntymästä oli kulunut 110 vuotta.



Juuso Walden 1907 - 1972

 Juuso Walden oli teollisuusmies ja yhteiskunnan rakentaja. Pääkonttorin kotipaikkakunnasta Valkeakoskesta kuten muistakin Yhtyneiden tehdaspaikkakunnista kehittyi viihtyisiä yhteisöjä laajoine omakotialueineen, puistoineen sekä urheilu- ja liikuntapaikkoineen.

Perhe

Juuso Walfrid Walden syntyi Pietarissa 5.4.1907. Hänen vanhempansa olivat kirjapainon ja agentuuriliikkeen toimitusjohtaja, myöhemmin Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön perustaja ja kenraali Rudolf Walden ja hänen puolisonsa Anni, o.s. Konkola. Vuonna 1932 Juuso Walden avioitui fil. maisteri Tellervo Arvolan kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta, Juuso, Kaarle, Eeva-Liisa, Riitta ja Lauri.

Ura

Juuso Walden tuli ylioppilaaksi 1925 ja valmistui ekonomiksi 1929. Englannissa hän opiskeli vuosina 1930-31, jonka jälkeen hän siirtyi Yhtyneisiin, aluksi tytäryhtiö Ab Walkiakosken konttoripäälliköksi. Yhtyneiden myyntipäälliköksi pääkonttoriin Myllykoskelle hänet nimitettiin 1935.

Talvisodan päätyttyä 1940 Yhtyneiden hallituksen puheenjohtajana toiminut kenraali Walden kutsuttiin Suomen puolustusministeriksi. Tässä vaiheessa hänen poikansa Juuso nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi 33-vuotiaana. Vuorineuvoksen arvo hänelle myönnettiin 1948.

Juuso Walden oli toisen maailmansodan jälkeisen Suomen merkittävimpiä teollisuusmiehiä. Hänen johdollaan Yhtyneitä laajennettiin jo sotavuosina tavoitteena yhtiön omavaraisuuden lisääminen ja korvaavien tuotteiden valmistus. Erityisesti lisättiin paperinjalosteiden tuotantoa Valkeakoskella.

Yhtyneet Paperitehtaat


Yhtyneet oli lähinnä kahden suvun, Waldenien ja Björnbergien omistama ja hallitsema yhtiö. Toimitusjohtaja Walden oli 1940-luvun lopulla yhtiön voimakkaan laajentamisen kannalla, hallituksen puheenjohtaja C.-G. Björnberg taas paljon varovaisemmalla linjalla. Erimielisyydet johtivat yhtiön jakoon vuoden 1952 alussa. Yhtyneiden suurin ja ajanmukaisin tehdas Myllykoski erotettiin yhtiöstä Björnberg-suvun omistukseen. Muut tehtaat ja mm. mittava koskivoiman omistus jäivät Yhtyneisiin. Pääkonttori siirrettiin Valkeakoskelle.

Heti tämän jälkeen alkoi kutistuneen uuden yhtiön voimakas laajentaminen Juuso Waldenin johdolla. Saman tien alettiin suunnitella ja rakentaa menetetyn Myllykosken tilalle uutta sanoma- ja aikakauslehtipaperitehdasta Jämsän Kaipolaan. Tästä tehtaasta, jonka ensimmäinen vaihe käynnistyi 1954, tuli ensimmäinen sotien jälkeiseen Suomeen valmistunut kokonaan uusi paperitehdas.

Yhtyneiden paperintuotantoa lisättiin voimakkaasti yhtiön muillakin tehtailla 1950- ja 1960-luvuilla niin, että tonnimääräinen tuotanto kasvoi näinä vuosikymmeninä yhdeksänkertaiseksi. Juuso Walden oli siis rohkea rakentaja, jopa liiankin rohkea. Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa paperintuotantoa lisättiin kysyntään nähden liikaa, jolloin teollisuuden kannattavuus heikkeni jyrkästi varsinkin 1960-luvun puolivälin tienoilta lähtien.

Omistuksen vaihtuminen

Yhtyneiden osalta seurauksena oli toiminnan tappiollisuus ja velkojen kasvu sekä omistussuhteiden muutos. Päätösvalta tärkeiksi koetuissa yhtiön asioissa siirtyi rahoittajille, joiden johdossa oli Kansallis-Osake-Pankki.

Sukuyhtiövaiheen päättyminen Yhtyneissä sinetöityi käytännössä vuoden 1969 lopussa tapahtuneeseen, terveydeltään heikentyneen ja väsyneen Juuso Waldenin siirtymiseen eläkkeelle. Hän kuoli Valkeakoskella 19.11.1972.

Omintakeinen henkilöstöpolitiikka


Juuso Waldenin henkilöstöpolitiikan peruspilarina työntekijöiden osalta olivat ns. kymmenen prosentin sopimukset, joista ammattiyhdistysliike ei pitänyt. Sopimuksen tekijä sai vuoden lopussa kymmenen prosentin lisäpalkan. Sopimuksen piiriin kuului suurimmillaan 12-14 prosenttia miespuolisista työntekijöistä.

Toinen Yhtyneiden erikoispiirre oli rouvien asema. Juuso Walden katsoi, että naimisissa olevan naisen paikka on kotona perheestä ja kodista huolehtimassa. Kun naistyöntekijä tai -toimihenkilö
meni naimisiin, hänet yleensä erotettiin.

Markan tontit ja työväestöstä huolehtiminen


Asuntopolitiikan tavoitteena oli, että mahdollisimman moni työntekijä asuisi omassa omakotitalossaan, joiden rakentamista yhtiö tuki monin tavoin, mm. myymällä markan tontteja sodassa olleille. Virkailijoiden tuli asua työsuhdeasunnoissa, jotta heitä olisi helpompi siirtää tehdaspaikkakunnalta toiselle.

Yhtiön harjoittama sosiaalitoiminta oli kokonaisvaltaista. Se kattoi periaatteessa monipuolisen toiminnan lasten leikkikentiltä eläkeläisten työtupiin. Erityisesti huolehdittiin naisista, sekä kotona
olevista rouvista että yhtiön naishenkilökunnasta. Naisia varten olivat tehtaiden naistenkerhot ja kotitalousneuvonta-asemat.

Yhtiön koulutustoiminta oli nimenomaan ammattikoulutusta kahdessa ammattikoulussa, joiden oppilaat siirtyivät valmistuttuaan yleensä yhtiön tehtaille töihin. Yhtiö osallistui myös tehdaspaikkakuntien kouluolojen kehittämiseen mm. perustamalla teknillisen koulun ja tukemalla oppikoulujen perustamista ja laajentamista.
Paitsi tehdasalueilla Juuso Walden oli tuttu näky myös Valkeakosken katukuvassa. Erityisesti hänen käyttämänsä Land Rover nähtiin lähes päivittäin eri puolilla Valkeakoskea patruunan tarkkaillessa rakennuttamiaan urheilupaikkoja ja työväkensä asuinoloja.

Vieraanvaraisuus ja urheilun tukeminen

Juuso Walden oli korkeatasoinen suhteiden hoitaja. Presidentti Urho Kekkonen oli hänen ystävänsä, mistä osaltaan johtui, että tehdaspaikkakunnille tuotiin jatkuvasti ulkomaisia valtionpäämiehiä ja muita arvovieraita ihailemaan suomalaista teollisuusyhdyskuntaa.

 Urheilu, varsinkin jalkapallo, oli lähellä Juuson sydäntä. Suomen Palloliiton puheenjohtajana hän toimi kymmenen vuotta. Jo nuoruudessaan hän herätteli erilaista urheilutoimintaa ja perusti mm. Valkeakosken Hakan. 1950-luvulta lähtien Yhtyneet tuli tunnetuksi useiden kultamitalimiesten ja maailmanmestarien työnantajana.

Tehdaspaikkakuntien viihtyisyydestä huolehtiminen ja erilaisen harrastustoiminnan tukeminen olivat osa Juuso Waldenin ihmisläheistä henkilöstöpolitiikkaa, jonka maine on edelleen vankka.

Viimeksi muokannut: Tuija Ruuttunen, 17.4.2017 12:11